Taas osui silmiin ennestään tuntematon. Joku putki?, ei kuitenkaan pukinjuuri, jota kasvoi vieressä. Kumpikaan ei kukkinut vielä. Kovalta ja jäykältä tuntuvat alalehdet. Kukinnon varsi lyhyt, mutta kasvupaikka kuiva kivikkokasa, voi olla tavallista kasvua pienempi. 100-150 metrin päässä on lähimmät vanhat asutuspaikat, voi olla luontoon karannut. Tunnistaako kukaan tai osaatteko neuvoa mitä sukuja tutkia tarkemmin? Jos ehtii kukkia ennen niittoa, saattaa selvitä kukinnon avulla. Ei ole tienvarsikasvi vaan vanhan pellon/niityn laidassa.
(En uskalla haistella tai hieroa rikki tuntemattomia tämäntyyppisiä kasveja)
Muistuttaa harjasärmäputkea. Jokin putki kuitenkin.
Kyllä, mutta tuo lehtien karvaisuus. Joku porkkana? - ei kuitenkaan ruokana kasvatettu porkkana.
Olisiko niittyhirvenputki
Tämä taitaa jäädä mysteerikasviksi ainakin toistaiseksi.
Voi olla puutarhakarkulainen.
Hämmentävä kyllä on, täytyy odottaa, jos joku kasveista tekisi siemeniä. Kumina on helppo tunnistaa, kirveleitä en tunne, kun ei ole omakohtaistia kokemuksia.
Pari lisätunnistuskuvaa. Kolme eri kasvia vähän erilaisessa valossa: varsi ja tyvestä kasvava lehti edestä ja takaa uudelleen. (Toivottavasti en sössinyt ahopukinjuuria mukaan varsikuviin, kumpaakin kun kasvaa vierivieressä.)
Harjasärmäputki. Kyllä se niin muistuttaa tätä, mutta onko sitten…
Näitten kanssa menee yöunet…
https://luontoportti.com/t/2387/harjasarmaputki
Harjasärmäputkella on tietojen mukaan lehdyköiden kärjen valkoisia, tällä ne ovat (purppuran)ruskeita ja sillä varsi lähes kalju, kun näillä karvaisuus (tai nukkaisuus) lisääntyy varressa maata kohti. Nämä värillisyyskuvaukset ovat sillä tavalla ongelmallisia, että vallitseva valo vaikuttaa havaintoon.
Osuin tietoa mainaillessa Ruotsin SLU:n artfakta.se:lle, sieltä löytyi neuvo näköislajista Peucedanum palustre, jolla on tumma kärki ja Selinum dubium, jolla se on lila. Googlella löytyi myös Peucedanum austriacum, jonka lehdet/lehtien taustapuoli on kovasti samantyyppinen, täytyy tutkia, jos ratkaisu löytyisi tältä suunnalta.
Kävin vertaamassa kuminan tyvestä kasvaviin lehtiin, ne ovat paljon sirommat.
Peukku pystyyn, että joku kasvi tekisi siemeniä.
1 Like
Suljin luhtasuoputken (Peucedanum palustre) kasvupaikan vuoksi pois, koska se kasvaa märässä ja sanoit tämän löytämäsi kasvin kasvaneen kuivassa kivikossa. Kuminan myös, koska ei muistuttanut sitä. Silosärmäputki (Selinum dubium) - siitä ei ole kuin satunnaisia havaintoja Suomesta. Laji.fi:ssä on havaintoja Venäjältä, Ruotsista ja Tanskasta. Peucedanum austriacum - kasvaa etelä- ja keski-Euroopassa. Laji.fi:stä löytyy näytteitä, muttei ole tietoa mistä kerätty.
1 Like
Arvostan tosi paljon perusteluja (!), koska ne auttavat näkemään asiaa uudella tavalla.
Jäin miettimään näitä muita vaihtoehtoja ja laajentamaan niiden tunnettuja lajeja suomalaisten havaintojen ulkopuolelle, koska tällä alueella on läheinen vanha kylä, jossa monilajisina kukkivia puutarhoja ja mehiläisten tarhausta. Pihalinnut liikkuvat yllättävän laajalla alueella - ja esim. niittykukkaseoksissa voi olla mukana muutakin kuin pussissa ilmoitettua.
Jäin miettimään suoputki-vaihtoehtoja, kun artfaktasta löytyi suoputkiin kuuluva Peucedanum oreoselinum (joka se ei ole), kasvupaikka vähän samantyyppinen.
Olen löytänyt tätä nyt viereisestä metsänreunasta, alue on loivasti laskeva rinne, jossa tämä vanha pelto/niittytasanne ja siinä maansekainen kivikkoinen kumpu, muuten vallitseva maalajityyppi on hiesu. Matalan kummun viereinen kohta on sen verran kovaksi tallaantunut, että tässä on ollut jotain ihmistoimintaa, joka sen verran vanhempaa ettei selviä ilmakuvista tai vanhoista kartoista. Löysin melko samantyyppisestä paikasta, joka on varmuudella vanha asutuspaikka, kaksi aika sama oloista kasvia. Nekin kasvavat ahopukinjuurikasvustossa. Vesi/kosteustilanteen kannalta voi olla yllätyksiä kuivan maanpinnan alapuolella, jos tässä on esim. peitettyjä, alamäkeen laskevia ojia.
Odottelen, jos tulisi siementä ja lisätietoa sen avulla. Täällä arkeofyytit ja apofyytit ovat paikoin sen verran tavallisia, että en vielä rajaa pois mitään vaihtoehtoa. Harjasärmäputki on minulle ennestään vieras eikä sitä ole havaittu 90-luvulla tehdyssä selvityksessä.
1 Like
Kiitos Tarja P. mietintäavusta (!)
Luontoportista löytyi yksi kuva poikkeavasta alalehdestä ja kuvailutietoa. Tsekkasin Suominen & Hämet-Ahdin arkeofyyttiselvityksen, jossa kuvataan eri levinneisyyslähteitä. Lopullinen varmistus SLU Artdatabankenin artfakta.se:n laajaan kuvagalleriaan vertaillen.
Ahopukinjuurella Pimpinella saxifraga on myös näitä voimakkaasti liuskottuneita tyvestä kasvavia lehtiä, näitä kasveja ei kuvata alalajiksi, mutta voimakkaasti karvaiset/nukkaiset erotetaan artfaktan taksonomiassa kahdeksi alalajiksi: kalju: subsp. saxifraga ja karvainen/nukkainen: subsp. nigra. Laji.fi:n taksonomia ei näytä tuntevan tätä jaottelua.
Tässä kasvupaikassa näyttäisi kasvavan molempia ala-lajeja.
1 Like
