Sinkohome, Pilobolus crystallinus

Olen vähän testaillut kosteakammiokasvatusta ja kaikenlaista minisientä kyllä ilmestyy. Laitoin pariin purkkiin kauriin papanoita ja sain kuvattua parit lajit suvuista Ascobolus ja Cephalotrichum. Nämä ovat ihan miniminilajeja ja kuvaaminen edellyttää joko mikroskooppilinssejä tai ainakin jotain extreme makroviritelmää.

Hauskin löytö papanoilta oli kuitenkin sinkohome, Pilobolus crystallinus. Englanniksi laji tunnetaan osuvilla nimillä dung cannon ja hat thrower. Laji.fissä sille ei ole omaa taksonia mutta kolme havaintoa on silti kirjattu. Luultavasti ihan yleinen laji (ja suku) mutta harva varmaan papanoita jaksaa luupilla tutkiskella taikka testailla kasvatusta kosteakammioissa.

Sinkohome on kuuluisa sienilaji erään erityisominaisuutensa vuoksi. Kun kirjoittaa googlen hakuun “fastest accelerating organism” tulee vastaukseksi “The world’s fastest-accelerating organism is the hat-throwing fungus Pilobolus crystallinus, native to Eurasia, North America and Australia”.

Sinkohome löytyy myös Guinnesin ennätysten kirjasta maailman nopeimmin kiihdyttävänä organismina. Se kiihdyttää hattunsa nopeuteen 25 m/s eli noin 90 km/h kahdessa sekunnin miljoonasosassa. Tämä vastaa 20000 G:n kiihtyvyyttä. Joissain kokeissa on saatu jopa 180.000 G:n kiihtyvyys.

Tässä tuo kaunokainen kuvattuna 10X tasolla. Kuva-alan korkeus on noin 2 mm.

Hatun ampumisesta löytyy hieno video superhidasteena

3 tykkäystä

Pari vuotta sitten mulla oli näyterasiaan muodostunut sattumalta pariin otteeseen jotain samankaltaista. Nuppi oli niillä selkeästi keltainen, mutta tuo tumma hattu puuttui. Ne luhistuivat kasaan nopeasti, kun avasi rasian kannen, joten en ehtinyt niitä kauaa tarkastella.

Näitä Piloboluksia on useampia lajeja ja myös erilaisia taksonomisia näkemyksiä sukuun liittyen. Tämä P. crystallinuskin on lähinnä jonninmoinen ryhmänimi jota kuitenkin käytetään jollain tapaa cf yleisnimenä. Nuoret itiöemät on tällä kirkkaan keltaisia ja nuppi niiltä puuttuu. Näitä täytyy lähinnä vain ihailla siellä kosteakammiossa koska nuukahtavat ja sulavat pois tosi nopeasti kun kosteusolosuhteet muuttuvat. Nämä hakeutuvat myös valoa kohti. Kuvaaminen on aika hankalaa näistä syistä, useamman yrityksen tein ja tämä nyt jotenkin onnistui kun nuo lerpahtivat makuulle papanan pinnalle ja sain ne siitä kuvattua. Näitä olisi nytkin siellä kosteakammiossa kymmenkunta kaunista vesipisaroiden koristelemaa itiöemää mutten tiedä miten saisin ne kuvattua.

Ei minullakkan oikein ole välineitä tuollaisten kuvaamiseen. Kun sopiva kohde just ilmestyi silmien eteen yritin kuitenkin. Stereomikroskoopin läpi vakiosetupilla.

1 tykkäys