Pikkuruinen punainen helttasieni [Tulihiippo, Mycena acicula]

Tänään aamusella Helsingin Pornaisteniemen lehdossa. Mistähän suunnasta tätä kannattaisi etsiä.

Samassa paikassa oli myös tällainen suoraan mudalla kasvava

Hirvenparvimaljakas on tuttu ja sitä tässä pohdin mutta vähän outo kasvupaikka eikä tuosta mitään rihmastonukkaa kyllä tihrustamallakaan löydä ja olisko jo aika myöhäinen hirvenparvimaljakkaaksi? Itiöemät samaa kokoluokkaa kuin hirvenparvimaljakkaalla. Metsäkauriita alueella kyllä liikkuu.

1 tykkäys

Sopisiko helttasieneksi sellainen kuin tulihiippo, Mycena acicula? En ole sitä itse koskaan luonnossa huomannut, mutta kuvan perusteella tuntomerkit sopisivat. Hiippokirja tietää myös kertoa kasvuajan alkavan jo loppukeväästä, joten senkin puolesta voisi istua.

1 tykkäys

Hei,

miksi etsiä mistään suunnasta, kun on jo löytänyt :wink:
Jos lajia etsit, niin se löytynee hiipoista ( Mycena acicula).

Lisäys: kyllä hirvenparvimaljakkaita löytää ilman sitä valkoista höttöäkin. Hieman samannäköisellä Kottlabaea deformiksella on muistaakseni tummempi reuna.

Marja

1 tykkäys

Kotlabaea ei ole sukuna enää olemassa. K. deformis siirtyi Byssonectriaan ja muut lajit muihin sukuihin.

Kasvupaikka ja -aika sopisi kyllä deformikseen mutta tuollaisille tarvitaan skoopia.

2 tykkäystä

Kiitos! Mukava havainto tuo tulihiippo. On niin pieni että jää helposti huomaamatta.

Tuosta maljakkaasta sen verran että se on siis taksonitietokannassa edelleen nimellä Kottlabaea deformis. Siitä löytyi yksi vanha havainto 1800-luvulta ja sitten pari Reima Saarenoksan havaintoa 1980 -luvulta. Näistä Saarenoksan havainnoista yksi onkin yllättäin muutaman sadan metrin päästä paikasta josta tämän eilen kuvasin! Tekisi mieli vähän arvella että omanikin on tätä lajia, mutta ehkä haen sieltä näytteen niin lajikin voi joskus selvitä eikä tarvitse arvailla.

Tuossa Saarenoksan havainnossa ei ole kuvia mukana mutta havainnon tiedoissa kerrotaan että

Määrittäjä (det.): Huhtinen, Seppo

Havainnon luotettavuus: varmistettu (Kokoelman laatuluokittelu)

Siis tässä tapauksessa laji on varmistettu museonäytteestä ja siis varmaankin sittten skooppaamalla vaikka sitä ei tiedoissa mainita. Onko siis oletusarvo että on skoopattu jos havainnon luotettavuus = varmistettu (Kokoelman laatuluokittelu).

Näiden vanhojen havaintojen lisäksi löytyy vain yksi kirjaus lajista ja se on kuluvan vuoden huhtikuulta. Tätä havaintoa hieman mietin. Ensinnäkin siksi että se näyttää aivan rihmastonukalla kasvavalta hirvenparvimaljakkaalta eli lajiparin erottaminen maastossa tai kuvien perusteella taitaa olla tämän valossa hyvin vaikeaa. Sitten jäin miettimään näitä havainnon tietoja

Laji: Kotlabaea deformis

Määrittäjä (det.): X.X. (muutin tämän koska ei ole kyse henkilöstä)

Havainnoisijan oman määrityksen varmuus: epävarma

Havainnon luotettavuus: epävarma (Havainnoijan oma merkintä)

Lisätiedot: Näyte otettu

Tätä on vähän vaikea tulkita, pitäisi olla joku tulkinta-avain ja ehkä jossain sellainen onkin saatavilla?

Havainnoitsija on siis ollut itse epävarma lajista. Joku on sitä kuitenkin arvioinut. mutta ei käy ilmi onko arvioitu kuvista vai näytteestä. Lisäksi tiedoissa on edelleen merkintä “Havainnon luotettavuus: epävarma (Havainnoijan oma merkintä)”. Onko havainnoija siis merkinnyt sekä havainnon varmuuden epävarmaksi että havainnon luotettavuuden epävarmaksi. Ja sitten X.X on arvioinut sen varmistetuksi mutta havainnon luotettavuus on edelleen epävarma? Tuntuu epäloogiselta ja sekavalta mutta ehkäpä tässä on järki jota en vain heti keksi. Joka tapauksessa on hieman vaikea päätellä onko havainto edelleen epävarma vai ei. Lisäksi jos se on nyt varma havainto niin perustuuko varmuus kuviin vai näytteen analysointiin? Ehkäpä tämäkin tieto on jossain järjestelmän uumenissa enkä sitä vain löydä tai se ei ole julkinen tms.?

Niitä, joita Huhtinen ja Benkert ovat määrittäneet ovat varmaan luotettavia. Mutta “Havainnon luotettavuus: varmistettu (Kokoelman laatuluokittelu)” on täysin epäluotettava. Kaikki H:n näytteet on merkitty niin jostain syystä, vaikka kukaan ei ole varmistanut yhtään mitään. Uusin näyte on B. terrestris.

Toivottavasti Mycena acicula ja muut Henrin havainnot päätyvät havaintoihin Sieniatlakseen?! Siellä voi saada myös varmistuksia. Tulihiippokuvat hienoja!
Muuta esim Bellikselle… Lajit ovat mitä ovat ja jollei lajirajaukset muutu, voi nimiä käyttää eikä tarvitse aina orjallisesti uusimpien nimien mukaisesti mennä. Seuraavana päivänä joku on taas uutta mieltä. Huah.

En minä ole ehdottanut mitään uusimpien nimien orjallisesti mukaan menemistä. Päinvastoin, julkaistaan paljon huonolaatuista tutkimusta jota on parasta jättää oman onnensa nojaan. Mitään Protostrophariaa ei tulisi mieleenkään käyttää nykytiedoilla. Ehkä siitäkin tulee kelvollinen nimi joskus tulevaisuudessa mutta tähän mennessä ei ole julkaistu mitään, joka perustelisi nimen käyttöä. Cerioporuksesta en oikein ole varma mitä ajatella, mutta toistaiseksi en sitä käytä ennen kovempaa evidenssia. Myös esim. tattipuolella käytetään hyvin kritiikittömästi uusia sukusegregaatioita vajavaisella evidenssillä. En lainkaan pidä siitä, että suurempi suku hajoitetaan suureen määrän pikkusukuja vain nimemuuttamisen ilosta; jossain muualla tällä palstalla kirjoititin Postioiden hajoittamisesta. Ei mitään helpotu siitä, että lähes joka lajilla on oman sukunsa.

Kotlabaeasta on julkaistu riittävän hyvää tietoa, joka tekee Kotabaeasta Byssonectrian synonyymi. Ei ole mitään järkeä jättää kaikki muutokset tekemättä josko ne ehkä joskus tulevaisuudessa muutuisi joksikin muuksi.

Viime viikonloppuna lueskelin jotain uutta juttua, jossa oli dna:lla vahvistettu sukukäsitys, joka oli ollut voimassa 1800-luvun loppupuolelta. Karsten oli alunperin kuvannut uuden lajin johonkin sukuun, jota en nyt tähän hätään jaksa muistaa - oli joku minulle vieraampi porukka. Lajikuvauksen jälkeen siitä oli melko nopeasti tullut uuden suvun tyyppi ja se suku on pysynyt melko muuttumattomana sen jälkeen. Nyt asia niin vahvistettiin - muttaa tässä systeemissä on edellen vain Karstenin nimi, vaikka suku muuttui yli sata vuotta sitten.