Kuvattu 17.09.2017 Espoossa vanhan tammen tyvionkalosta. Voisi hyvin olla poimuhiippo, mutta onko tuo helttojen välien poimuisuus riittävän voimakasta, kun ei nyt ihan poikittaisharjuista kuitenkaan ole.
Ehkä tammihiippo, Mycena inclinata? Ainakin kasvualusta ja tiiviissä ryhmässä kasvaminen sopivat.
Kiitos Juuso, sopisi kyllä muuten hyvin, mutta tuo helttojen välien poimuisuus ei taida sopia lajiin? Tällä ei ole selkeitä harjuja mutta on kuitenkin jonkinmoiset harjuset. Samaten jalka on koko pituudeltaan tällä vaalea. Poimuhiiposta mainitaan sienioppaassa että on monimuotinen. Olen kyllä aivan keltanokka näissä hiippohommissa, netistä kaivelen mitä nyt satun löytämään.
Tammihiipon helttojen väleistä löytyy pari kuvaa netistä, tässä velutipesin kuva
Hei,
hiipot kiinnostivat minuakin jossain vaiheessa paljonkin. Nyt aika ei tahdo riittää näin isoille sienille.
Löysin silloin norjalaiset hiipposivut:
Kun painat alareunan List of species saat listan lajeista, joita painelemalla saat kuvia ja kuvauksia.
Marja
1 tykkäys
Ainakin mushroomexpertissä ja tuolla mycena.no -sivulla mainitaan helttojen harjut. Jälkimmäisellä sivulla on kuva jossa useimpien jalat harmaita. Muitakin vastaavia kuvia olen nähnyt vaikka kyllä niissä usein kai on selkeästi ruskeaa/keltaista. En ole kuitenkaan mitenkään varma, että kuvissasi on tammihiippo.
Hei, tiedän että olet aika paljon kuvannut Espoon Träskändassa, olikohan nämä sieltä? Jos oli, niin kannattaa pitää mielessä sellainen laji kuin karvashiippo (Mycena erubescens). Ainakin lokakuulla niitä oli siellä runsaahkosti nimenomaan jalopuiden rungoilla. On melko eteläinen laji. Hyväkuntoisina tällä lajilla on pientä “härmää” lakissa (vrt. oma kuvani täällä Vihkossa). Tuo sun löytämiesi sienien vaalea jalka vaikuttaa kyllä epäillyttävältä, nyt mulla ei ole kaikkia omia kuviani tästä lajista käytettävinä joten en pysty sanomaan sopiiko siihen vai ei. Ei tuo täysin tyypilliseltä poimuhiipoltakaan vaikuta. Poimuhiippo on hiipoksi kookas, karvashiippo taas keskikokoinen. Värimaailmaltaan poimuhiippo on enemmän vaalean harmaanbeige, karvashiippoon sopii taas tällainen hiukan tummempi violetinruskehtava sävy.
Karvashiipon varma tuntomerkki on karvas maku, Maistoin itse yhtä ja totesin sen 
Kiitos kaikille tasapuolisesti. On tosiaan Auroran puistosta ja määritys taitaa nyt jäädä avoimeksi. Täytyypi ensi syksynä yrittää uudestaan.
p.s. Mikko kun olet siellä Auroran puistossa sieneillyt niin osaatko suoraan sanoa mitä pikkuisia hiippoja siellä kasvaa ihan yleisesti elävien tammivanhusten rungoilla. Ainakin sieltä löytyy sellaisia hajanaisissa kasvustoissa yksitellen kasvavia ihan pieniä siniharmaita jotka olen ajatellut sinikaarnahiipoiksi mutta myös vähän isompia kauniin vaaleanruskeita kellomaisia muutaman sienen ryhmissä kasvavia joista en lajia tiedä. Kuvattu siis Auroran puistossa tammilta kuluvan vuoden lokakuussa.
Hei!
Uskoisin että tuon viimeisen viestin kuvista ylempi on ainakin sinikaarnahiippo, ja alempi voisi olla myyränhiippo (Mycena hiemalis), joka on kyllä samaa kokoluokkaa sinikaarnahiipon kanssa. Karvashiippoa siellä kasvaa myös runsaasti puun kaarnalla, se on hiukan isompi ja tummempi. Näistä pienillä kaarnalla kasvavista hiipoista on vielä mainittava ruskokaarnahiippo, joka taitaa olla näitä muita vähälukuisempi.
Tammihiippo on sitten jo selvästi isompaa kokoluokkaa, samoin kuin poimuhiippo.
1 tykkäys
Pläjäytän arveluni tähän väliin ennen kuin Mikko ennättää. Eka näyttää varsin paljon sinikaarnahiipolta. Tokan osalta tuli punaterähiippo mieleen, mutta en taaskaan varmaksi vanno. Niillä oisi nimensä mukaisesti punainen heltan terä. Tai näköjään ehti ennen. 
2 tykkäystä
Kaivoin muutkin kuvani näistä esiin ja uskoisin lajien olevan nyt selvillä. Tuo norjalainen saitti avasi tätä hiippohommaa todella hyvin. Kiitos vielä kerran avusta, mukava saada pari uutta lajia tutuksi.
Näistä jälkimmäisistä hiipoista ensimmäinen on sinikaarnahiippo ja jälkimmäinen punaterähiippo. Löysin yhden kuvan jossa näkyi tuo heltan punainen terä
Tuo 17.09 kuvattu on tammihiippo, näin nyt uskon. Löysin kuvia joissa näkyy miten jalka tummenee tyvestä vanhemmiten ja nuo harjutkin tammihiipolta löytyvät, muttei poikkiharjanteita kuten poimuhiipolla. Karvashiipolla helttoja olisi myös vähemmän (15-21 reaching the stipe, norskisaitin mukaan) ja kooltaan nämä ovat myös selvästi liian suuria karvashiipoksi (tammenlehdestä näkee lakkien koon). Karvashiippo taitaa myös kasvaa enimmäkseen yksittäin tai pienissä ryhmissä.
1 tykkäys
Tässä vielä yksi hiippo samoilta tammilta, tämäkin viime lokakuulta. Kooltaan selvästi suurempia kuin sinikaarnahiipot mutta selvästi pienempiä kuin tammihiipot. Nämä sopisivat norskisaitin kuvausten mukaan aika hyvin karvashiipoiksi.
Hei vaan,
olen nyt näistä johtopäätöksistä yhtä mieltä. Katsoin Aronsenin ja kumppaneiden hiippokirjaa ja siitä kävi selvästi ilmi kyllä se että tammihiippo ei välttämättä aina (esim. nuorena) ole jalastaan kaksivärinen.
Hei,
Tämä on tyypillinen tammihiippo (Mycena inclinata). Jalan valkohahtuvaisuus, hyvin valkoiset heltat, hiipoksi paksumaltoinen.
Haju on myös omanlaisensa!
yt. Tea v. B.
Sinikaarnahiippo ja ruskokaarnahiippo! Kauniit kuvat.
T. Tea v. B.
Mycena erubescens eli karvashiippo on tuo harm.ruskea hiippo puum rungolla.
Tea
Kiitos Tea. Jostain luin että ainakin myyränhiippoa, ruskokaarnahiippoa ja sinikaarnahiippoa voi löytää talvellakin puistopuiden rungoilta. Täytyy käydä kurkkaamassa jos vielä löytyisi niin voisi vähän maistella, haistella ja tutkailla helttoja tarkemmin.
Hei ja kiitos hiippokommenteista.
On kuitenkin pakko vielä varmistaa tuo ruskokaarnahiippo. Norskien hiipposaittia tavailtuani en saa tuota oikein sopimaan ruskokaarnahiippoon. Heltan terlen väritys + helttojen lukumäärä sopisi paremmin punaterähiippoon, tai ainakin Rubromarginatae -ryhmään. Ajattelin kirjata havaintojani sieniatlakseen ja näissä kommentoimissasi hiipoissa laittaa lisätietokenttään että määritys on sinulta, mutta tässä epäröin, siksi vielä varmistaisin määrityksen.
Mycena meliigena, ruskokaarnahiippo
Lamellae 6-14 reaching the stipe, broad, the edge convex, ascending to subhorizontal, adnate, more or less decurrent with a short tooth, at first concolorous with the pileus, pallescent, turning whitish, finally more or less sepia grey-brown, the edge paler.
Mycena rubromarginata, punaterähiippo
Lamellae 15-22 reaching the stipe, ascending, adnate, becoming dorsally intervenose with age, whitish to whitish grey or grey, sometimes with a pink tinge; the edge vinaceous brown, red-brown to pale brown, in older specimens more brown, the colour more prominent near the stipe.
Kiitos vielä kerran kommenteistasi.
Yst.terv. Henri
Hei,
niinpä. hiipoissa on oleellista katsoa myös helttapuolelle (terän väritys, helttojen kiinnittyminen ja määrä) ja mielellään ne kannattaa myös valokuvata (sama pätee muihinkin helttasieniin). Lisäksi jalassa voi olla jotain oleellisia tuntomerkkejä (esim. nukkaa, limaa) ja jalka kannattaa usein katkaistakin, jotta näkisi vuotaako siitä jonkin väristä nestettä… Muistelen, että esim maitohiippo olisi aika monimuotoinen, mutta vaalea maitiasineste on helppo tapa varmistaa laji.
Hienoa! Olet tainnut todellakin paneutua asiaan
Marja
Hei
Harvemmin puun rungolla kasvaa punaterähiippo (yleensä tikuilla ja oksilla), mutta tästä kuvasta näkee kyllä, se on se rubromarginata. Myös lakin muoto on jo rubromarginatamaisempi, reunasta ulospäin kaartuva! Oikein hyvä!
T. Tea
1 tykkäys