Vanhankaupunginlahden Keinumäellä oli vuorimäntyjen rungoilla tänään tällaisia pieniä hiippoja. Kasvoivat suoraan kaarnalta.
Hiipot olivat kooltaan max 15 mm elikkä sellaisia pienten ruskokaarnahiippojen taikka myyränhiippojen kokoluokkaa. Kolotyviset heltat ja lasimainen koko pituudeltaan hienonukkainen jalka. Ajattelin kuvatessa että voisivat olla myyränhiippoja mutta hiippokirjan mukaan myyränhiippoa löytyy vain lehtipuiden rungoilta. Kolotyviset heltat eivät kait sovi myöskään risuhiipolle. Muita pieniä vastaavia rungoilla kasvavia olisivat ruskokaarna - ja sinikaarnahiipot, mutta ei niitäkään löydy männyiltä.
Käynyt läpi hiippokirjaa mutta en löydä tällaisia havupuiden rungoilla kasvavia pieniä hiippolajeja, paitsi katajahiipon mutta siitä ei ole merkattu havaintoja ja taitaa olla vain katajalla?
Hiippokirjassa toisaalta kyllä sanotaan, että myyränhiipolla heltat ovat “adnexed to adnate, rarely decurrent with a short tooth”. Eli sen puolesta sopisi myyränhiippoon, ja muulta ulkonäöltään se kyllä sopii siihen hyvin. Eli myyränhiippoa vastaan puhuisi ainoastaan kasvualusta.
Tutkiskelin vähän lisää ja tajusin että kun Aronsenilla sektion Hiemales lajit on suvussa Mycena niin laji.fissä ne on siirretty oman sukuun nimeltä Phloeomana. Elikkä tuosta suvusta löytyykin laji nimeltä jauhekaarnahiippo Phloeomana clavata joka on siis nimenomaan myyränhiippojen sektion havuilla kasvava laji ja muodoltaan ja väreiltään hyvin samankaltainen kuin tuo kuvaamani hiippo. Se siis sopisi oikein hyvin tähän - paitsi että sillä on risuhiipon tapaan johteiset heltat.
Elikkä nuo ne kaksi vaihtoehtoa olisivat, myyränhiippo taikka jauhekaarnahiippo. Itse en taida tässä päästä pitemmälle, kiitos avusta.
