Olen kuluvana kesänä tutkiskellut pariin otteeseen yhden Pieksämäellä sijaitsevan pikkusuon sieniä. Suo on sellainen kuivan kankaan keskellä oleva metsälampi leveine rahkasammal reunustoineen. Paljon lakkaa, maariankämmekkää ja valkopiirtoheinää. Tässä parit kuvat rahkasammalikolla kasvavista pikkusienistä. Parhaani mukaan olen näitä koittanut määrittää… apua otetaan tietty kiitoksella vastaan.
Arrhenia sphagnicola, rahkanapalakki. Toinen samankaltainen suomuinen olisi A. philonotis jota alueen soilta myös löytyy.
Galerina tibiicystis, nevanääpikkä. Tässä on jo pikkuisen epävarmuutta koska soilla kasvaa useita aika samanoloisia nääpiköitä. Selvästi suonääpikkää isolakkisempi ja tukevampi eikä lakissa/jalassa ole nukkaa taikka nöyhtää. Väritykseltään kauniin oranssi läpisäteinen lakki vailla suojusjätteitä.
Tätä risakasta löysin pariltakin suolta ja lähes vedessä kasvamasta, mutta myös kuivemmilta rahkasammalikoilta. Korpirisakas, Inocybe stellatospora, ollut vähän mielessä, mutta kasvaakohan tuo märällä suolla? Nimen puolesta paremmin voisi ehkä sopia rahkarisakas, Inocybe teraturgus, mutta tästä lajista en ole löytänyt oikein mitään tietoa.
Viime kesällä tuli soita jonkin verran koluttua ja kanssa rahkakynsikkäitä tuli melko usein vastaan ja suonääpiköitä hyvinkin usein.
Nelonen on mielestäni nevanääpikän oloinen, mutta taitaisi skopiaa vaatia että saisi varmasti lajileen. Kun viime kesänä skooppasin pari-kolme nevanääpikän oloista sientä, niin kaava johdatti niiden osalta lajiin Galerina hybrida. Se eroaa nevanääpikästä muistaakseni lähinnä itiöiden leveyden osalta (mahdollisesti kanssa kesäisempi laji, mutta en ole varma).
Tuo nevalakki onkin mielenkiintoinen; en itse ole koskaan nähnyt sitä.
Muistaakseni oon nähnyt kutosen oloisia pikkuisia sieniä ja olettanut ne nuoriksi rahkakynsikkäiksi, mutta en mene vannomaan.
Risakkaan osalta tuli mieleen, että on sellainen laji kuin keltahelttarisakas, Inocybe relicina. En tiedä voiko tässäkään ilman skopiaa sanoa mitään varmaa, mutta tuolla näyttää olevan ainakin tällä näytöllä heltoissa kellerrystä ja ekologiakin saattaisi paremmin sopia.
Tuo kutonen voisi tosiaan olla nuori rahkakynsikäs, aika vaihteleva laji sekin.
Laji.fissa G. hybridasta on 9 havaintoa ja G. tibicystiksestä 37 havaintoa. Fungi of temperate Europessa tuo lajipari kuitataan yhdellä lauseella: G. hybridasta sanotaan että “frequently reported as G. tibicystis”. Elikkä tuo mitä kirjoitit lajiparista taitaa pitää aika yleisesti paikkaansa. G. hybridalla pitäisi kyllä olla keskuskohoumallinen lakki, mikä vähän veisi tässä nevanääpikän suuntaan.
Keltahelttarisakas on kyllä todella hyvä arvaus tässä, löysin lajista pari kuvaa jotka natsaavat erinomaisesti. Kiitos Juuso!
Suon risakas voisi toisaalta olla I. teraturgus, joka on tuonnäköinen. Se kasvaa rämeillä ja nevoilla. I. relicinasta minulla ei kummoista käsitystä ole, mutta olen pitänyt sitä metsäsienenä.
Galerina tibiicystis -nimi on ollut perinteisesti käytössä, nimi on kotoisin Amerikasta. Nykyään ollaan sitä mieltä, että Euroopassa tässä on kaksi lajia: G. hybrida, jota on tosiaan pidetty aikaisemmin itiöemiä tekevänä lajina ja G. mairei, joka on aika äskettäin kuvattu tieteelle uutena Ranskasta. Tällöin on ajateltu, että nimi G. tibiicystis on eurooppalaisessa käytössä liian epäselvä. Tällä hetkellä nämä kaikki nimet ovat hankalia, koska geenipankissa vertailumateriaalia on huonosti. Herbaarionäytteet, joita Suomessa on, on läpikäymättä.
Kiitos Mika, tuota G. maireita itsekin tutkin mutta kun lajia ei ollut Suomeen listattu niin jätin sen pois laskuista. Taidan laittaa tuon atlakseen epävarmana G. hybridana.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
