Juhannussieniä Pieksämäeltä

Juhannusviikolla tuli kuvailtua Ankelen suunnalla Pieksämäellä + Virtasalmella yhdellä suolammella. Jonkin verran sientä löytyi, mm. nurmimörsky, lehtopokaalimörsky, villaukonsieni etc. Näistäkin on kuvia jos joku kiinnostaa. Tässä määrittämättä jääneitä sieniä

  1. Suolammen rahkasammalreunuksella kasvoi kuvan napalakki joka on mielestäni Arrhenia pilonotus. Toinen vaihtoehto olisi rahkanapalakki A. sphagnicola, mutta päädyin tuohon pilonotukseen mm. lakin väristen suomujen ja yleisen tummuuden perusteella. Täysin kateissa on sen sijaan tuo toinen pitkäjalkainen sieni jolla myös johteiset heltat.

  1. Samalla paikalla rahkasammalikossa kasvoi myös tämä tuntematon sieni

  1. Istutuskuusikossa (ehkä lähes täysin maatuneella koivulla) kasvoi tämä hiippo

  2. Samasta tiheästä istutuskuusikosta löytyi myös tämä juurekas. Kalpeajuurekas tai keltahelttajuurekas mutta kumpi?

  1. Samasta paikasta neulaskarikkeelta löytyi tämä ryhmä josta en saa mitään irti

  1. Edelleen samasta kuusikosta neulaskarikkeelta löytyi myös tämä tuntematon sieni

  1. Kuivalta mäntykankaalta poluntapaiselta löytyi tälläinen kaunis tuntematon pikkusieni

Jotain kommentteja:

  1. Napalakkimääritys vaatii varmaan skooppausta. Tarkoitit ilmeisesti lajia Arrhenia philonotis?
  2. Veikkaisin että on joku rusokas. Heltat punertavat, ja monella rusokaslajilla on eriväriset heltanterät.
  3. ja 6. Hiippoja - oliko tuoksutuntomerkkejä, esim. alkalinen tuoksu?
  4. ja 5. Molemmista näistä voinee sanoa “joko kalvasjuurekas tai keltahelttajuurekas”. Itsekin epäröin usein niiden välillä.
  5. Tämäntyyppisiä olen pitänyt joinakin kangaskarvaslakin variaatioina, vaikka ne kyllä aika paljon tavallisesta kangaskarvaslakista poikkeavatkin.

Kiitos Mikko.

  1. Luin jostain Kekin kommenttia tästä lajiparista Arrhenia philonitis/sphagnicola ja perustin määrityksen niihin kursorisiin tietoihin, mutta siihen tietoni asiasta loppuvatkin. Tällaisia upottavalla rahkasammalikolla kasvavia napalakkeja on kuitenkin ilmeisesti vain nuo kaksi lajia. Tässä vielä sivukuva napalakista

  1. Rusokaskandilla on tosiaan osittain tummemmat heltan terät vaikka helttojen punaisuus on näissä kyllä aika heikosti havaittavaa. Lakit läpisäteisiä, heltat erikoisesti pursuavia ja mutkittelevia + kasvu märällä suolla alkukesällä voisi rajata lajeja mutta itselleni aivan liian vaikea tapaus.

  2. & 5. Helttojen väri näissä juurekkaissa on pikkusen murretun vaalea ja lakit vanhemmiten tuollaisia punaruskeita mikä sopisi kelttahelttajuurekkaaseen, mutta ei taida riittää määritykseen vaan tarvittaisiin skooppausta`?

  3. & 6.

Tässä vielä lisää kuvia noista hiipoista

Kolmosella on puhtaan valkeat heltan terät ja voimakkaasti juurehtiva jalka

Kuutosella on hauskasti pitkittäisviiruinen jalka

Haistelin ja maistelin kyllä näitäkin mutta mitään erityistä muistijälkeä ei jäänyt elikkä ei varmaankaan ollut mitään selkeitä hajuja/makuja. Tuo kuutonen ei mielestäni ollut lipeähiippo.

Kuvasin tuosta kuusikosta nyt Jussina myös sinipunahiipon ja yhdeltä suurelta sammaloituneelta kuusen kannolta tällaisia tummia hiippoja

Näillä oli lakin väriset heltan terät ja määritin ne meripihkahiipoiksi. Paikalla kasvaa myös yleisesti poimuhiippoja vaikka nyt Jussina niitä ei näkynytkään.

Otin näistä hiipoista ja tuosta juurekkaasta + kangaskarvalakista näytteet. Tarkoitus olisi tutkia ne joskus myöhemmin kunhan pääsen hommasta vähän jyvälle. Nyt tuo uusi skooppini vasta möllöttää haastavasti pöydälläni.

Toka voisi olla mielestäni rahkakynsikäs. Haju ja maku sillä olisivat jauhomaiset/kurkkumaiset. Kolmosen kohdalla antaisin suvihiipolle äänen. Seiska taas näyttää silmääni nuorelta kirpeäjuurekkaalta.

Kiitoksia JuuSo.

Tuo rahkakynsikäs näyttää olevan nettikuvastojen perusteella aika monimuotoinen sieni. Kotimaista kuvaa ei ole tarjolla kuin tummalakkista Velutupesillä + yksi pieni kuva erinäköisestä sienestä Sienioppaassa. Sen kerrotaan olevan kuivana vaaleahko ja kosteana tumma ja läpisäteinen ja kuvien kirjo näyttää tukevan tätä - olettaen että suurin osa lajin kuvista olisi oikein määritetty. Velutipesin kuvia vastaavia tummia versioita olen mielestäni kyllä nähnyt aikaisemminkin.

Oma huomioni kiinnittyi helttoihin, olivat sen verran erikoisia, liekö lajille tyypillistä kun löysin mainintaakin runsaista “puoliheltoista” vai mikähän se termi on näille lakin reunan heltanpätkille.

Tuosta heltan terien väristä mietin myös josko olisi vain kuivumisen seurausta.

Seiskakuvan osalta on nyt kaksi ehdotusta. Kirpeäjuurekas tuntuu siitä myös aika hyvältä vaihtoehdolta.

Oon lähiaikoina nähnyt soistuneilla paikoilla varsin runsaasti rahkakynsikästä. Sen värimaailma vaihtelee kosteanakin lähes valkoisesta tummanruskeaan. Jalkakin voi olla vaaleanharmaa, lähes musta tai kellanruskea.