Mielenkiintoinen jänönmukula

Olen löytänyt pariin kertaan jänönmukuloita hiekkamaalta. Sellaisia puoliksi maan sisässä olevia peukalonpään kokoisia mukuloita. Osalla näkyy punaista väriä pinnan alla ja vauriokohdissa, osalla ei. Suonijänönmukulan pinnan pitäisi myös värjäytyä punaiseksi KOHilla, toisin kuin keltajänönmukulan. 3% KOH-liuos ei kuitenkaan ole näitä värjännyt, mikä on vähän hämännyt. Osa ainakin on ollut silti mielestäni suonijänönmukuloita mutta vähän epävarmana näiden kanssa olen ollut. Tämmöisiä

Nyt löytyi tänään selvä keltajänönmukula Helsingin Uutelasta. Se olikin todella massiivinen ja kokonaan maan pinnalla.

Päätin kuitenkin tehdä sille KOH -testin ja pinta värjäytyi punertavan ruskeaksi. Tässä kuvattuna noin tunti KOHin levityksen jälkeen. Keltajänönmukulan ei kuitenkaan pitäisi värjäytyä KOHIlla.

Tässä siis häiritsee sekä massiivinen koko että positiivinen KOH -reaktio. Onkohan muilla löytöjä näin massiivisista itiöemistä tai kokemuksia KOH -testeistä näillä?

Toinen juttu mikä askarruttaa on miten näitä pitäisi käsitellä että saisi asiallisen museonäytteen. Pitääkö vain jättää kokonaisena jonnekin pöydän nurkalle kuivumaan (ja kypsymään)? Vai pitäisikö viipaloida ja laittaa kuivuriin?

Lueskelin mitä näistä löytyisi. Taitaa olla aika levällään taksonomiat. Vanhoja nimiä on paljon ja sekvenssipuissa enimmäkseen nimettömiä cladeja.

Roseolus ryhmästä löytyy yksi aika tuore yritys selvittää lajeja

https://www.researchgate.net/profile/Miguel-Garcia-60/publication/233612253_How_many_species_in_the_Rhizopogon_roseolus_group/links/58fa2198aca2723d79d6022d/How-many-species-in-the-Rhizopogon-roseolus-group.pdf

Rhizopogon roseolus on siis se pieni punertuva jänönmukula jolla on suominimenä jostain syystä suonijänönmukula. Ruotsin artfaktassa nimenä on Rodnande hartryffel (Rhizopogon roseolus group) ja Tanskalaisilla Rødlig skægtrøffel. Nämä siis punertuvat vauriokohdista ja KOHilla käsiteltäessä. Mukuloilla on sielä pinta (ei siis suoninen kuten keltajänönmukuloilla). Lajeja on tästä ryhmästä eroteltu vaihtelevasti. Yllä linkkaamassani artikkelissa näitä käydään läpi. Näin harrastelijan vinkkelistä ei voi paljoa muuta tehdä kuin laittaa omille löydöille nimeksi R. roseolus group. Sekvensseillä näistä voisi päästä sitten pidemmälle tai seuraamalla uutta tutkimusta lajiryhmästä.

Toinen perinteinen laji on keltajänönmukula Rhizopogon obtextus (syn R. luteolus), tai lajiryhmä tämäkin on. Näillä on mukuloiden pinnassa suoniverkko, tai rihmastojänteitä ne ovat - tähän tapaan

Keltajänönmukulan pinta ei punerru raaputuksesta taikka KOHista. FTE:n mukaan ryhmän laji R. occidentalis kuitenkin punertuu KOHista. Oma löytöni olisi siis ehkä lähinnä juuri tämä R.occidentalis. Sitä tavataan Ruotsissa melko yleisenä, mutta Tanskan listoilla sitä ei ole, mikä kertonee taksonomisista + nimistöepäselvyyksistä liittyen näihin “keltajänönmukuloihin”. Lajiryhmästä on kuitenkin erotettu sekvenssipohjalta äskettäin laji R. verii jonka pitäisi olla Euroopassa yleinen, mutta en tiedä löytyisikö sitä Suomesta. Sekavalta tuntuu tämäkin jänönmukuloiden ryhmä. Tässä linkki tuohin R. verii artikkeliin

Lisäksi Karsteniasta löytyy Martinin kirjoitus vuodelta 2001 “The genus Rhizopogon in Finland. I. R. abietis and R. ochraceorubens”

Tuo selvitys on kuitenkin käsittääkseni tehty morfologiselta pohjalta. Uudemmat DNA -pohjaiset selvitykset taitavat antaa vähän erilaista taksonomiaa jänönmukuloihin. Tiedän että suominäytteitä jänönmukuloista on tarkoitus saada sekvensoitua joten ehkä näihin tulee jotain lisäselvyyttä lähivuosina.

Tässäpä pikaselvitykseni jänönmukuloihin. Lähinnä jotta saisi jotain yleiskatsauksellista näkymää omiinkin löytöihin. Jos on tiedossa muita juttuja aiheesta niin tähän voisi laittaa linkit niihinkin.

2 Likes