Tällaisia löytyi pietaryrtin lehdiltä. Mikä lienee?
1 Like
Kilpikuoriaiset (Cassida sp.) käyttävät tällaista suojautumismekanismia. Näistä piennarkilpikuoriainen elää pietaryrtillä. Jotta olisiko tämä? En löytänyt toukan kuvaa netistä. Laji.fi-havaintojen mukaan levinneisyys painottuu itään. Nämä yksilöt löytyivät Akaasta, suht lännestä siis.
1 Like
Todella mielenkiintoisen näköisiä nämä Cassida sp. -toukat ovat! Tässä pari kuvaamaani otosta täältä Joensuun seudulta. Nämä olivat huopaohdakkeen lehdillä ja ovat lajiltaan laakakilpikuoriainen (Cassida rubiginosa).
Sinun kuvaamasi toukka on aika tumma ja uskoisin sen olevan eri lajia. Ja koska tekoälykin kertoo, että pietaryrtti (Tanacetum vulgare) on kasvi, jonka lehdillä juurikin piennarkilpikuoriaisen toukat (Cassida stigmatica) erityisesti ruokailevat, niin uskaltaisin väittää sinun arviosi olevan oikea, vaikka niissä parissa nettikuvassa, mitä löysin, toukat olivat jo hiukan vanhempia ja ruskeita.
Siihen, että laji näyttäisi Laji-sivuston mukaan olevan Itä-Suomi -painotteinen, sanoisin mielipiteenäni, että ihmiset eivät vain ole laajalti huomanneet näitä mielenkiintoisia otuksia tai/ja ilmoittaneet havaintojaan.. Kasvaahan pietaryrttiä - ja minun tapauksessani huopaohdaketta - ympäri Suomea, mutta nämä toukat viihtyvät varsinkin nuorina lehtien alapinnoilla.
3 Likes
Jotta ei tehtäisi turhan hätäistä lajimääritystä, kysyin tekoälyltä, mitkä Cassida-suvun lajit käyttävät ravintonaan pietaryrttiä. Ja löytyihän muutama muukin Suomessa esiintyvä laji. Tässä (Googlen) tekoälyn vastaus (jos sen vain saan tähän kopsattua, omat huomautukseni kursiivilla):
Suomen ja sen lähialueiden Cassida-lajeista löytyy neljä lajia, joiden tiedetään käyttävän pietaryrttiä (Tanacetum vulgare) ravintokasvinaan. Pietaryrtti sisältää voimakkaita puolustuskeemikaaleja (kuten tuijonia), joten sitä ravinnokseen hyödyntävät lajit ovat erikoistuneet sietämään näitä myrkkyjä. [1, 2, 3, 4, 5]
Seuraavat neljä lajia elävät pietaryrtillä:
1. Cassida stigmatica (täpläkilpikuoriainen) Huom. tekoälyn antama suomalainen nimi.
- Suhde pietaryrttiin: Tämä laji on monofagi eli erikoistunut lähes täysin pietaryrttiin. Se on eurooppalaisessa kirjallisuudessa tunnetuin pietaryrtillä elävä kilpikuoriainen, ja sitä on tutkittu jopa pietaryrtin biologisena torjunta-aineena Pohjois-Amerikassa. [1, 2, 3]
- Esiintyminen: Laji on löydetty Suomesta (erittäin harvinainen/satunnainen), mutta se on yleisempi hieman etelämpänä Baltiassa ja Keski-Euroopassa. [1, 2]
2. Cassida denticollis (hammaskilpikuoriainen) Huom. Taas nimi.
- Suhde pietaryrttiin: Pietaryrtti on yksi tämän lajin pääasiallisista isäntäkasveista siankärsämön (Achillea millefolium) ohella.
- Esiintyminen: Tämä on Suomessa elävä ja vakiintunut laji. Sen löytää tyypillisesti kuivahkoilta pientareilta ja niityiltä, joissa kasvaa asterikasveja, kuten juuri pietaryrttejä tai siankärsämöitä. []
3. Cassida sanguinolenta (verikilpikuoriainen) Huom. Taas nimi.
- Suhde pietaryrttiin: Wrocławn yliopiston asiantuntijakannan mukaan tämän lajin virallisiksi ravintokasveiksi on kirjattu nimenomaan Achillea millefolium (siankärsämö) ja Tanacetum vulgare (pietaryrtti). [1]
- Esiintyminen: Lajia tavataan laajasti Euroopassa ja se kuuluu myös Suomen lajistoon (luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi eli NT-lajiksi).
4. Cassida vibex (viirukilpikuoriainen / kaunokkilpikuoriainen) … ja taas nimi-ongelma
- Suhde pietaryrttiin: Tämä laji elää pääasiassa ohdakkeilla, karhiaisilla ja kaunokeilla, mutta historiallisissa tutkimuksissa (kuten Bechyně, 1944) myös pietaryrtti on todettu sen ravintokasviksi. Se on kuitenkin laajaruokaisempi (polyfagimpi) kuin esimerkiksi C. stigmatica.
- Esiintyminen: Erittäin yleinen ja laajalle levinnyt laji Suomessa. [1, 2]
Yhteenvetona: Jos löydät Suomessa kilpikuoriaisen pietaryrtiltä, todennäköisin laji on Cassida denticollis tai ohdakkeiltakin eksynyt Cassida vibex. Jos kyseessä on harvinaisempi löytö, se voi olla pietaryrtin erityisosaaja Cassida stigmatica. [, 2, 3]
Eli kun tekoäly on mainio koostamaan tämänkaltaisia yhteenvetoja, niin ihmetyttää tuo nimipolitiikka. Laji.fi-sivusto esitetään usein lähteenä, mutta miksei sen antamat suomenkieliset nimet kelpaa???
Pitäisi siis käydä etsimässä näiden neljän lajin toukkakuvat. Löytyyköhän niitä?
1 Like
Haeskelin netin kuvia aiemmin mainituista lajeista (tietysti aina voi kysyä, onko netin kuvassa oleva laji oikein määritetty). No, joka tapauksessa laji Cassida denticollis sopii parhaiten. Kuvia täällä:
https://tyt.lt/picture/6706/category/1488-cassida-denticollis-kietinis-skydinukas
https://tyt.lt/picture/6707/category/1488-cassida-denticollis-kietinis-skydinukas
1 Like
Huh, teitpä ison selvitysurakan! Saimme paljon hyvää tietoa, minkä ainakin minä kiinnostuneena “opiskelin”. 
Kiitos!
Perustelen oman kilpikuoriaisen nimeämistä sillä, että kuvasin samana kesänä samalta pihatien pientareelta myös aikuisia laakakilpikuoriaisia.
Ja mitä tästä opimme?
Tekoälyä kannattaa käyttää lajimääritysten apuna (jos ei datakeskusongelmia arastele). Toisaalta pitää olla tarkkana tekoälyn väitteiden kanssa. Nimistössä (suomenkielisessä?) tuntuu olevan erityisen paljon virheitä. Esim. AI nimesi karhiaiset karviaisiksi ja vanamollakin oli joku tosi outo nimi (en enää muista mikä). Ainakin tällainen ‘karvalakkitekoäly’ käyttää lähteenään yhtä hyvin puutarhasivustoa kuin yliopistollisia tutkimuksia, käsittääkseni se ei osaa arvottaa lähteitä niiden luotettavuuden mukaan.
Toiseksi näyttää siltä, että suomalainen hyönteisharrastus kovin keskittyy aikuisiin yksilöihin. Esimerkiksi Cassida denticollis tapauksessa havainnoista löytyy laji.fi:ssa noin 30 valokuvaa. Kaikki vain aikuisista, toukista ei yhtään.
1 Like
Juuri niin. Koska olen tällainen ikämummeli, niin aluksi suhtauduin epäillen AI:n mahdollisuuksiin, mutta olen huomannut, että esim. Google Lens antaa usein hyvän lähtösuunnan, mistä ryhtyä jatkamaan omia tutkimuksia. Kriittinen täytyy olla, eikä niellä vastauksia sellaisenaan!
Eilen illalla ajattelin, että tämä ketju olisi loppuun ‘kaluttu’. Kuitenkin tänään aamuretkellä löysin huopaohdakkeen lehdeltä ‘roskan’, joka osoittautui eläväksi toukaksi.
Terttu sanonee, että laakakilpikuoriaisen toukka. Melko varmasti näin onkin.
Päätin kuitenkin vaivata itseäni älykkäämpää tahoa ja kysyin AI:lta, mitkä lajit järsivät huopaohdaketta. (Kannattaa muuten käyttää kysymyksissä tieteellisiä nimiä, AI:lla suomalaiset nimet ovat vähän hakusessa). Tässä vastaus:
Huopaohdakkeella (Cirsium heterophyllum) ruokailevat pääasiassa kahden Cassida-suvun kilpikuoriaisen toukat ja aikuiset: [1, 2]
- Laakakilpikuoriainen (Cassida rubiginosa) – Tämä on yleisin ohdakkeilla elävä kilpikuoriaislaji, jonka toukat käyttävät ravinnokseen useita eri ohdakelajeja, mukaan lukien huopaohdaketta. [1, 2]
- Kaunokkilpikuoriainen eli tummasuonikiila (Cassida vibex) – Laji on laakakilpikuoriaisen lähisukulainen, jonka toukkien tiedetään myös elävän ja ruokailevan huopaohdakkeella. [1, 2, 3]
Kysyin näiden lajien toukkien eroista, vastaus:
Laakakilpikuoriaisen (Cassida rubiginosa) ja kaunokkilpikuoriaisen eli varjokilpikuoriaisen (Cassida vibex) toukat muistuttavat nuorina huomattavasti toisiaan. Molemmat ovat muodoltaan litteitä, ja niiden reunoja ympäröivät piikkimäiset ulokkeet (scoli). [1, 2, 3]
Varttuneemmassa toukkavaiheessa lajit on kuitenkin mahdollista erottaa toisistaan seuraavien tuntomerkkien avulla: [1]
Tärkeimmät erot toukkavaiheessa
- Väritys (varttuneet toukat):
- Kotelot (Pupae):
- Sama väriero toistuu toukkavaiheen jälkeen koteloissa. Laakakilpikuoriaisen kotelo on tummanruskea, kun taas kaunokkilpikuoriaisen kotelo on vaaleanvihreä. [1]
- Munaryhmät ja munakotelot (Ootheca):
- Jos löydät toukkien läheisyydestä vielä kuoriutumattomia munia tai niiden jäänteitä, laakakilpikuoriaisen munakotelo on tummanruskea ja kookkaampi. Kaunokkilpikuoriaisen suojakotelo on puolestaan vaaleanruskea ja pienempi. [1]
Tämän perusteella lajimääritys vahvistui. Laakakilpikuoriainen sopii kuvaani paremmin.
Kannattaa kuitenkin palata aiemmin foorumissa tehtyihin laakakilpikuoriaismäärityksiin. Ainakin joissain tapauksissa pelkästään toukkiin perustuvat määritykset voisivat myös olla lajia varjokilpikuoriainen Cassida vibex. Kumpikin laji on suht yleinen maassamme ja käyttää ravintonaan ohdakkeita. Ehkäpä joku kilpikuoriaisiin paremmin tutustunut henkilö voi tähän esittää oman kommenttinsa.
1 Like
Compare beetle photos (Cassida viridis, Cassida rubiginosa, Cassida vibex [ID a8652af0aa]) - kerbtier.de
Nytpä minulla meni uusiksi omien kuvatiedostojeni nimeämiset. Kiitos silmieni aukaisemisesta, HA453!
Tämähän on ilmiselvästi varjokilpikuoriainen (Cassida vibex). Kuvasin niitä aivan kesäkuun alussa 2023 ja sitten samoilta paikoilta - kesä-heinäkuun vaihteessa eli noin kuukauden kuluttua - noita vaaleanvihreitä - mielestäni jo varttuneen ikäisiä - toukkia, joiden kuvia on tässä viestissä ylempänä. Eli selvityksesi mukaisesti ne ovat säilyttäneet vaaleanvihreän värinsä.
Vuotta myöhemmin 2024 kuvasin samalta paikalta kahden päivän välein kesäkuun lopussa nämä toukat - vai lieneekö kyseessä peräti sama yksilö - ja niissä näkyy selvä tummuminen. Voisivatko ne olla C. rubiginosa yksilöitä? Täytyy nukkua yksi yö tämän päälle ja miettiä huomenna lisää. Mutta onpa mielenkiintoista… 
Siirsin tämän ketjun kovakuoriaisiin! Löysin tänään itsekkin toukkia. Kuvia myöhemmin 
1 Like
Kiva, että tämä ketju on saanut lisää osallistuja. Katseluitahan on ollut jo toista sataa. Ei näitä toukkia ihan joka päivä tapaa. Minua harmittaa, kun pientareiden siivooja leikkasi traktorileikkurillaan “kodinvierusniityn” kasvillisuuden matalaksi. Siinä menivät mm. upeat huopaohdakkeet! Mitä haittaa niistä olisi kenellekään ollut? Ymmärtäisin, jos kyseessä olisi olleet lupiinit tai jättibalsamit…
Jään innolla odottelemaan kuviasi, Pekka. 
Kasvi on kait joku kaunokki ja laji sitä myöten Cassida rubiginosa? Toukkia/ koteloita oli toistakymmentä!
Inkoo 18.6.2026
1 Like
aloituskuvassa todennäköisesti sanguinosan toukka. Olen kasvattunut pietaryrtiltä samanlaisen mustan toukan aikuiseksi.