Katselen vanhoja tunnistamattomia museonäytteitä ja tämä tuli eteen.
Kerätty Raahesta Särkän Perennataimistolta muovihuoneesta (kausihuone) taimiruukusta. Kasvualusta siis turvepohjainen, jossa lisänä soraa.
Kuva kuivasta näytteestä.
Itiöt yllättivät, todella komeita ja kotelossa niitä 7-9 kpl. Niiden läpimitta 12-16 µm
En ole vielä keksinyt sopivaa sukuakaan. Mutta en näitä kotelosieniä hyvin tunne, joten ehkä teistä joku osaisi auttaa.
Sopisiko Sphaerosporella brunnea?
Vaikuttaa erittäin hyvältä, sitä se lienee, mutta katson vielä lajin kuvauksia tarkemmin. Laji.fi:ssä se on Trichophaea brunnea nimellä, mutta ehdottamasi suku taitaa olla se suositeltava suku.
Laitan meidät molemmat dettaajiksi, jos kaikki yksityiskohdat sopii. Kerro jos vastustat ajatusta.
Suuret kiitokset.
Laji.fissä on myös 4 muuta havaintoa piilossa nimellä Sphaerosporella brunnea. Näitä havaintoja ei vaan löydä lajihaun kautta koska S. brunnea ei ole taksoni laji.fissä.
Tuota en hoksannut tarkistaa.
Kyllä kaikki sopii kuvaukseen. Keräykset pääasiassa nuotiopaikoilta tai vastaavista paikoista. Kasvihuoneessa lämpötila nousee myös korkeaksi ja se selittänee nämä kasvupaikat. Näin varmaan tätä samaa lajia omalla taimistollani ruukkujen pinnalla turpeella, mutta en tainnut koskaan itse kerätä siitä näytettä. Laitan tällä nimellä kokoelmiin takaisin.
Trichophaea brunnea lienee obligaatti palopaikkasieni. Palopaikkasienet vaativat usein että maa on steriloitu ennen kun niille paikka kelpaa, ei välttämättä palo vaan esimerkiksi myös höyrykäsittely voi riittää. Kasvihuoneissa ei ole sterilointiin riittäviä lämpötiloja.
Paremmin voisi sopia esim. Trichophaea hinnulea, joka on ryhmälaji. Tai jos väri on muuttunut kuivatessa voisi olla myös muita sukuja, esim. Scutellinia.
Brunnea ja hinnulea ovat niitä harvoja lajeja, jotka jäävät jäljelle Trichophaeaan menossa olevien selvittelyjen jälkeen. Useimmat lajit siirtyvät muihin sukuihin. Esim. palopaikkalaji T. hemisphaerioides on siirtynyt Perilachneaan ja muut yleisimmät Trichophaeat siirtyvät ajan myötä Wilcoxinaan.
Uusin julkaisu mitä löysin on
https://bsapubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ajb2.1482
Siinä Sphaerosporella “brunnea” jakautuu neljään nimettömään cladeen. Ainakin joku näistä on jutun mukaan yleinen kasvihuoneiden kontaminaatti.
Suvun taksonomiasta on lisää juttua kirjoituksen lliitteessä Appendix S1. (alhaalla kohta supporting information)
Tässä eurooppalainen näkemys:
Eli asia onkin mutkaisempi. Voiko hinnulea’n erottaa brunnea’sta ulkoasun tai mikroskopian osalta? Vai onko ainoa erottava tekijä kasvu palamattomalla/palaneella maalla? Jos molemmissa lajeissa on vielä kuvaamattomia lajeja, ei asia kovin selväksi taida tulla.
Hauska kaivella detaljeja.
Stefanin postaaman Van Voorenin et. al. jutun näkemys brunnea/hinnuleasta on sekin hieman ongelmallinen koska Karen W. Hughes et. al. kirjoittaa omassa jutussaan että hinnulaen tyyppinäytteessä on mukana hiiltä eli sekin on kerätty palopaikalta.
Van Vooren kommentoi itse ascofrancessa 11/2022 tätä näin
Re : SPHAEROSPORELLA HINNULEA
Bonsoir.
Le type de S. hinnulea présenterait des traces de brûlis, d’où une synonymie proposée avec brunnea. Certains auteurs ont utilisé l’épithète hinnulea pour des récoltes a priori non carbonicoles. Ces dernières sont intéressantes à réviser à l’ère de la biologie moléculaire, on pourrait avoir des surprises.
Si vous pensez qu’il y a encore du matériel disponible (vivant), je veux bien étudier cette récolte.
Suomen, Ruotsin ja Tanskan virallisista listoista löytyy siis vain brunnea jota pidettiin aikaisemmin synonyyminä hinnulean kanssa. FTE:ssä sama juttu.
Lopputulemana noista jutuista jäi käteen se että kompleksi on hankala ja tutkimukset jatkuvat. Itse kuitenkin kirjaisin tuon T. brunneana ja laittaisin lisätietoihin mainintaa taksonomisista epäselvyyksistä brunnea/hinnulea. Jos sen kirjaa T. hinnuleana niin se pikkusen katoaa tietovaraston syövereihin eli ei listaudu taksonina laji.fissä.
Huomasin myös, että monissa keräyksissä molemmissa lajeissa oli merkintä palopaikasta. Ajattelin niin, että laitan brunnea s.lato ja katsotaan, jos saisimme sen sekvensoitua tänä talvena. Ja jos Kekin Tapiolla on taimistoltani kerätty tuoreempi näyte, niin katsotaan se myös. Muistelen, että kehotin Tapiota ottamaan siitä näytteen mukaansa.
Näyttää monen lajin kohdalla tulevan nämä samat taksonomiset ongelmat eteen. Mutta ollaan me kuitenkin aika lähellä oikeaa nimen suhteen tämän kanssa.
Puutarhoilla käytetty suolta suoraan tullut kasvuturve on melko steriiliä ja se voisi selitys palopaikkojen lajien esiintymiselle, jos se on se kriittinen tekijä.
Jotkut ovat olleet sitä mieltä, että ero on karvoissa: brunnealla terävämmät. Mutta mitään “virallista” totuutta ei taida olla olemassa.
Mikrokuvat ovat aika pienet: usein on tarpeen päästä katsomaan minkälaisia pallukoita itiöistä, parafyyseistä ja karvoista löytyy. Siinä elävät solut vedessä ovat informatiivisimmat. Ja itiöitä kuumentamattomassa CB:ssä mahdollisimman isona paljastaa joskus pintakuviointia, joka muuten ei näy.
Juttelin tänään Huhtisen Sepon kanssa tästä tapauksesta. Hän oli sitä mieltä, että palopaikkojen lajeiksi mainitut eivät välttämättä tarvitse paloa, vaan kyse on enemmänkin kilpailuvapaasta kasvualustasta. Sellaistahan tuo taimitarhojen turvepohjainen kasvualusta on.
Tästä näytteestä saatiin sekvenssitulos, joka antaa nimeksi Sphaerosporella brunnea. Oulujoen Taimistolta kerätty toinen näyte oli samaa.
Huomasin että systeemissä Sphaerosporella brunnea on edelleen oma taksoninsa vaikka oikea nimi Trichophaea brunnea on myös olemassa.
Palasimme vielä näiden sekvensseihin, kun löytyi ne Henrin linkin artikkelin brunnean sekvenssit, joissa lajissa oli 4 eri cladia. Nämä meidän sekvenssit eivät sovi mihinkään niistä. Siksi brunnea ei oikein tunnut hyvältä nimeltä meidän näytteille.
Stefanin linkin eurooppalaisen käsityksen perusteella yksi sekvenssi menee yhden emäksen päähän hinnuleasta. Brunnea nimellä löytyi 17 sekvenssiä, joista 3 oli identtisiä näihin meidän näytteisiin, muut eivät.
Eli hyvin epävarmalla pohjalla ollaan nimeämisessä, sillä sekvenssien lajinimet eivät välttämättä ole oikein. Kombinaatiota Trihophae-sukuun ei ilmeisesti ole julkaistu, joten laitamme tälle nimeksi S. hinnulea, mutta tuskin tästä on vielä viimeistä sanaa sanottu. Jospa joku joskus saa käytyä tämän porukan kunnolla läpi. Vertailu tyyppinäytteisiin tarvitaan.
Trichophaea on työn alla.
Trichophaea brunnea (Alb. & Schwein.) L.R. Batra, Univ. Kansas
Sci. Bulletin, 44: 167 (1963)
Ei Trichophaea olekaan työn alla enää. Tummanväristen selvitys ilmestyi pari kuukautta sitten mutta se ei ollut vielä tarttunut omaan muistiin. Onneksi tietokoneella on parempi muisti. Sen mukaan ei-palopaikkojen sieni olisi näistä jokin:
Luultavasti scutelloides. GenBankin T. scutelloides ovat näitä, viimeinen sarake.
Ja hinnulean tyyppikin kasvoi hiilellä, joten siitä tuli T. brunnean synonyymi.
Kiitos paljon tästä informaatiosta. Jatketaan selvittelyä tästä. Pyysin tuota artikkelia kirjoittajilta nähtäväksi.
Itiöiden läpimitaksi olen Raahen näytteellä kirjoittanut 12-16 µm.
Korjataan vielä kerran tätä nimeä. Stefanin mainitseman viimeisimmän artikkelin perusteella tästä tuli nyt Trichophaea scutelloides, kuten Stefan arvelikin. Jokohan nyt olisi lopullinen nimi.
Lajia saattaa löytää ainakin taimitarhojen ruukkujen pinnalta turpeelta. Sitä oli ainakin omalla taimitarhallani runsaasti. Teki alkuun turpeen pinnalle valkoista yhtenäistä kasvustoa, joka vanhemmiten muuttui ruskeaksi. Letkulla kastellessa itiöistä tuli kunnon pölypilvi, joten leviää kyllä helposti ruukusta toiseen. Leviää varmasti taimien mukana taimistolta toiselle taimien mukana.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
