Kuvassa oleva seitikki kasvoi 10.9.2018 Espoossa, rämeen laiteella olevalla korpimaisella paikalla rahkasammalikossa. Pääosin ympärillä oli havupuita, mutta lehtipuitakin saattoi olla. Tuoksu oli varsin selvästi epämiellyttävä - retikkamainen tai ehkä maan kaltainen. Lakin nipukka on myös selvä. Sienet olivat pienikokoisia, lakin läpimitta n. 2 cm. Kuivanäyte oli lähes musta, mutta ainakin heltoista on erotettavissa myös tumman punaruskeaa väriä.
Mieleen tuli lähinnä kaksi suuntaa josta voisi lajia etsiä: karhunseitikin porukka eli sektio Brunnei (esimerkiksi C. glandicolor) ja sektio Hydrocybe (esimerkiksi C. carbunculus tai C. umbrinolens). Funga Nordican (v. 2012 painos) määrityskaavassa nämä eroavat sivulla 827 kohdassa 4. Tässä kohdassa tuntomerkit menevät kyllä iloisesti ristiin:
hyvin tumma kuivanäyte tukisi ehkä sektiota Brunnei
samoin kasvupaikka saattaisi sopia paremmin karhunseitikkeihin; nuo Hydrocybe-lajit taitavat olla enemmän rehevämpien metsien sieniä
suhteellisen selvä velum taas tukisi Hydrocybe-lajeja
selkeä epämiellyttävä tuoksu sopisi myös Hydrocybe-sektion porukkaan.
Voisi olla C. umbrinolens, haju varmaankin sopisi. Rahkasammalella kasvaessaan jalka on tuollainen pitkä ja sieni sitten äkkiä vähän toisennäköinen.
C. umbrinolensiin määrittämiäni olen kerännyt rahkasammalpainanteista lähes puhtaista kuusikoista, mutta kyllä siellä sitten nuoria koivuja on jokunen lähistöllä kasvanut.
Tarkkaan ottaen tämän viereen on kuvattu tuo C. carbunculus. Se on ilmeisesti hyvin samannäköinen - myös skoopissa - eikä minulla ole siitä otetta.
Kiitos vastauksesta! Erot näiden kahden lajin välillä ovat tosiaan aika pienet, Funga Nordicaa ja Cortinarius Floraa yhdistellen:
umbrinolens on voimakkaamman tuoksuinen, mutta myös carbunculus on epämiellyttävän tuoksuinen
umbrinolensin heltat ovat kellanruskeat, carbunculuksen heltat tummanruskeat. CFP:n kuvissa sävyero ei kuitenkaan ole kovin suuri
carbunculuksen jalka on tummempi, miltei musta
itiöiden koossa on pieni ero
ekologiaerot. Umbrinolens on lehtipuiden, carbunculus havupuiden laji. Ainakin carbunculus vaikuttaisi olevan ravinteisten paikkojen laji, umbrinolensin kohdalla ei kuvauksissa ole tällaista selkeää painotusta. Minulla on CFP ruotsiksi, ja siinä sanotaan “Ofta på fuktigt och på torvartad mark” - olisiko siinä ratkaisu umbrinolensin hyväksi?
Palautetaan tämä tapaus mieleen. Näyte oli sekvensoitavana ja tulokset tulivat. En tällä kertaa avaa tästä mitään FB-ryhmän keskustelua, jottei samaa asiaa tule käsiteltyä monessa eri paikassa. Eikä tähän liitykään mitään erityistä sekvensointiteknistä ongelmaa. Erittäin siisti kromatogrammi ja meni nätisti vertailusekvenssien puuhun. Sen mukaan kyseessä olisi siis Cortinarius carbunculus, kontuseitikki. Pakko näin jälkikäteen sanoa, että yllättävän lähelle nuo makroskopian perustella tehdyt lajiarvailut osuivatkin
Tähän tapaukseen liittyy kuitenkin toinen ihmetys. Tämä carbunculus on laji.fi:ssä statuksella “ined.” , “sukutasoa alempi taksoni”. Kuitenkin se mainitaan sekä Funga Nordicassa että Cortinarius Flora Photographicassa ihan kuvattuna lajina, eivätkä ne nyt mitään uusia teoksia ole. Toisaalta Index Fungorumista en sitä löytänyt. Mistähän tässä nyt mahtaa olla kyse?
“ined.” tarkoittaa julkaisematonta nimeä. Lajihan on kuvattu tieteelle vasta 2012. Lajin nimi on kuitenkin selvästi mainittu aikaisemmin jossakin perässään tuo ined., joka usein (ei kylläkään aina) viittaa siihen, että vaikka nimeä ei vielä ole validisti julkaistu, niin se tullaan jossain vaiheessa julkaisemaan. Sieltä se on sitten päätynyt kyseisessä muodossa johonkin tietokantaan, jota ei ole päivitetty lajin kohdalla ajan tasalle sitten, kun se lopulta on validisti julkaistu. Näin on käynyt myös Laji.fi:ssä.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
