Mobiilivihko-älypuhelinsovelluksesta julkaistiin uusi versio, ja sovellus on saatavilla nyt myös Applen laitteille! Uudessa versiossa on vielä puutteita (yksittäistä havaintoa ei voi perua), mutta toivottavasti jo ensi viikolla siitä julkaistaan uusi versio.
Näkyy olevan havainnon tarkkuuden vähimmäisrajana 100 metriä.
Itselläni on paljon uhiksia sadan ja tuhannen metrin rajauksella eli tiettyyn alueeseen kohdistuvina ilman tarkkaa paikkatäppää. Jonkin verran on myös alueeseen kohdistuneita havaintoja joissa tarkkaa paikkaa ei ole vaan ilmoitus tyylin alueella niin ja niin monta esiintymää jolloin tarkkuus on tyypillisesti 1000 metriä. Nämä rajautuvat otso-metsätalousrajauksista pois, mikä on hyvä tietää. Nyt täytyy käydä vanhat havainnot läpi ja täpätä havainnoille tarkemmat sijainnit että tulevat mukaan otso -rajauksiin.
Listat näkyy löytyvän myös metsänkäyttöilmoitusten automaatti-ilmoituksista eli “Metsänkäyttöilmoitusten automaattimenettelyssä käytettävä lajiluettelo (MKI-OHKE 2023)”.
Joku aika sitten viestitte että
“Täsmällisistä kriteereistä, eli mitä Laji.fi jaettua dataa automaatioilmoituksissa käytetään, voidaan varmastikkin julkisesti tiedottaa, kun ne ovat käytössä. Täytyy ensin varmistaa asia, että kyse on varmasti julkisesta tiedosta.”
Onkohan tämä MKI-OHKE 2023 siis nyt se lista julkistettuna mihin yllä viittasitte? Kiinnostaisi myös tietää vieläkö Metsäkeskus käyttää ainoastaan Metsähallituksen LajiGIS-järjestelmän havaintoja?
Muuten oli kyllä ilahduttavaa lukea että otso - rajaukset pitävät sisällään myös esim. asiantuntevien harrastajien havainnot (kunhan muistaa täpätä tarkahkon paikan havainnolle).
Odotamme innolla tarkempaa tietoa Otso-rajauksista ja lajihavaintoaineistojen käytöstä metsäalalla muutenkin.
Tarkahkon paikan vaatiminen on ihan hyvä juttu, koska esimerkiksi kilometrin tarkkuudella ilmoitettuja havaintoja on aika hankala huomioida. Tämän takia havaintolomakkeisiin (Vihko, Sieniatlas ym.) olisi hyvä laittaa varoitusviesti, jos tallennetaan havainto uhanalaisesta tai muusta merkittävästä lajista liian huonolla tarkkuudella. Siinä voisi mainita esim. metsien käyttöön ja luonnonsuojeluun liittyvät seikat, jotta käyttäjät ymmärtävät eivätkä ärsyynny.
Jonkinlainen havaintoajan rajaus on ihan ymmärrettävä, mutta vuosi 1990 on jossain mielessä ongelmallinen. Meillä on paljon kasvi- ja sienihavaintoja niiltä vanhoilta hyviltä ajoilta, kun museoiden botanistit ja mykologit retkeilivät vielä aktiivisesti. Nyt nuo superhavainnoitsijat alkavat olla yhdeksänkymppisiä, eivätkä nuoremmat jouda kulkemaan maastossa tai osaa edes määrittää lajeja. Suuri määrä tärkeää lajitietoa jää pois Otso-hausta! Osa noista havainnoista on ilmoitettu jopa riittävän tarkalla paikalla.
“Otso-rajauksissa” on kyse ensimmäisestä luonnoksesta siitä, kuinka metsäalan toimijat hakevat dataa itselleen. Käyttökokemuksien myötä ehkä tehdään tarkennuksia. Toimijat ovat siis keskenään päättäneet, mitä tietoa haluavat käyttää. Päätös mukailee sitä, mitä ELY:t ovat määritelleet Metsäkeskuksen automaatioilmoituksien suhteen, mutta ei ole kyse samasta asiasta. Otso-rajaukset ovat paikoitellen löysemmät ja kattaa laajemman lajiluettelon.
Automaatioilmoituksista voidaan tiedottaa, kunhan Metsäkeskus on toteuttanut kaiken halutun ja on valmis tiedottamaan asiasta.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
