Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

Valkoinen helttasieni rämeen reunalla


#1

Kuivaa on, mutta pari kiintoisaa sienihavaintoa täältä Espoosta kuitenkin löytyi.

Tällainen valkea johteishelttainen pieni helttasieni kasvoi pikku ryhminä rämeen laidalla käsittääkseni ihan turpeessa. Ainakaan en pystynyt huomaamaan mitään mahdollista lahopuuta josta olisivat lähteneet. Ei erityistä tuoksua. Lakkien kokoluokka 0,5 - 2 cm. Malto vaikutti aika hauraalta.

Malikkamainenhan tuo on malliltaan. Mutta mieleeni ei kyllä oikein tule mitään suolla kasvavaa malikkaa. Hentomalikka (Clitocybe candicans) on toki pieni ja valkea, mutta mielestäni sitkeämpi ja lyhytjohteisempi.

Napalakkien puolelta katsoin lajin Cantharellopsis prescotii (= Gerronema albidum) tuntomerkit, eikä oikein sopinut; se tosin ilmeisesti oli suolaji. Itiöpölyn oletan valkoiseksi Neidonvahakas (Hygrocybe virginea) on taas harvahelttaisempi.


#2

Tuo on mielenkiintoinen. Ehdottaisin sellaisen, jota en itse ole nähnyt mutta kyllä etsinyt: Omphalina mutila (Clitocybe josserandii).

Pieni, valkoinen, epäkeskinen jalka, johteiset heltat, paljaalla kostealla maalla - kaikki sopii. Tai jos sinkilät puuttu voisi olla sellainen kuin O. albominutella. Myös Clitopilus scyphoides on joskus saman näköinen.


#3

Kiitos! Vaikuttaa tosiaan mielenkiintoiselta. Kuivanäytteelläkään ei ole punertavat heltat joten voisi hyvinkin olla tuo Omphalina, vaikka itsellänikin kävi C. scyphoides (suomeksi kääpiöjauhosieni) myös mielessä. Kuvan sienellä on myös havaittavissa heikkoa läpisäteisyyttä, mikä sopii tähän Omphalinaan mutta ei kääpiöjauhosieneen.


#4

Mikko kävi hakemassa maastosta muutaman itiöemän lisää talteen ja sain ne Mikolta skoopin alle.

Mielestäni Belliksen ehdotus sopii. Omphalina sopii skooppinäkymään. O. mutila sopii paremmin kuin O. albominutella, koska nämä itiöemät ovat selvästi epäkeskisiä eikä jalan tyvellä ole bulbia. Lisäksi näissä on maku: joku tuttu aika voimakas sienen maku pienessäkin hitupalassa (ehkä kantarelli tms. maku). En välttämättä karvaaksi kutsuisi, mutta ei sekään ihan huono luonnehdinta tästä mausta ole.

Toisaalta sinkilöihin en osaa ottaa kantaa, heti en niitä löytänyt.

Nimi ei sanonut minulle yhtään mitään, mutta olihan tuossa Ludwigissa (Pilzkompendium I) asiaa ja Fungassa myös. Mukava löytö!


#5

Hienoa, suuret kiitokset! Hauska juttu. Ilmeisesti näin poikkeuksellisena vuotena löytyy poikkeuksellisia sieniä.


#6

Tässä vielä skooppikuvia. Nämä ovat differentiaali-interferenssikontrasti-kuvia (Leitz Smith-T). Kontrastia on minun makuuni turhan paljon. Preparaatti on tuoreista sienistä. Voi olla, että kuivanäytteiden kanssa näkymä on miellyttävämpi. Ei ole vielä kokemusta. Kaksi ylintä on Melzer-preparaatteja.

Suurennos kennolla aika tasan 200x.

Käytin tilaisuutta hyväkseni ja katsoin myös elävää materiaalia. Alin on veteen tehty ja siinä näkyy tuollainen valkoinen alue. Se on joku aika syvällä heltan mallossa olevat möntti. Niitä näkyi, mutta ainoastaan vesipreparaatissa, ei Melzerin reagenssissa.

Möntit ovat vähän kuin krysokystidien mönttejä, mutta värittömiä (kirkasvalolla). Se, että ne tässä loistavat noin, on joku optinen efekti.

Oletan, että ovat solujen ulkopuolella. Ne olivat niin syvällä mallossa, että tarkentaminen niihin ei onnistunut. Vesi on hankala sulkuneste, preparaattia ei saa tarpeeksi litteäksi.


#7

Upeita mikroskooppikuvia!


#8

Hienot kuvat, juu. Kun vertaa vesi- ja meltzerkuvat ei voi välttyä ajatuksesta että asco-heppujen In vivo veritas -ajatuksissa on jotain perää. Meltzerissä kuollut solu on vailla sisäisiä rakentita kun taas vesikuvassa itiössä on selkeästi vakuoli (tai tuma?) näkävissä, mikä lie. Ja myös basidioissa on rakenteita. Tärkeä juttu ascotutkujoille mutta basidiopuolella ei ole siitä ollut paljon puhetta. Varmaan kannattaisi vähän selvittää… Mahtaako esim. siderofiilinen granulaatio näkyä jollain tavalla vedessä DIC-skoopilla vai häviääkö muiden täplien sekaan?

Ei taida nuo DIC/Nomarski-skoopit kovin halpoja olla. Jossain kymppitonnin paikkeilla vai? Lienee parempi versio vaihekontrastista, joka irtoaa paljon halvemmalla.


#9

Uutena ovat tuota hintaluokkaa luulisin. Käytettyjä on huonosti tarjolla ja osista rakentaminen on hidasta, koska osia tarvitaan niin monta. Olen aika aktiivisesti DIC-pakettia kasannut (Leicaan), aikaa on mennyt viitisen vuotta ja yksi palikka puuttuu vielä. Kun se löytyy, vasta sitten selviää, kannattiko panostus.Tämän kanssa, jolla kuvat otettu, kävi tuuri. Mutta käyttökunnossa tämäkään ei vielä ole, vaikka nuo kuvat sain otettua.