Paahteisella pihallani ensimmäinen valkovuokko oli jo nousemassa. Valkovuokolla kasvaa monia sieniä, jotka on helppoja tunnistaa myös ilman mikroskooppia, joten tässä niiden tuntomerkkejä kuvien kera.
Vuokonpahkapikari (Sclerotinia tuberosa) on aikainen ja sitä voi nähdä jo ennen kuin vuokot edes nousevat maasta. Laji loisii valkovuokon juurakossa ja vähitellen tappaa koko kasvuston. Valkovuokon lisäksi laji kasvaa myös ainakin muilla Anemone-lajeilla, ehkä myös muillakin nk. “vuokoilla”.
Puutarhassa sieni lanaa tehokkaasti kasvustoja. Minulla hävisi parissa vuodessa neliön verran kerrottua keltavuokkoa ja sen joukossa kasvaneita valkovuokkoja.
Ensimmäiset kaksi kuvaa puutarhastani 25.3.2020, toisessa näkyy myös pätkä kuollutta isäntäkasvin juurakkoa, kolmas samasta sienikasvustosta 7.4.2020 ja neljäs Ruutinkosken lehdosta 30.4.2008:
Valkovuokon-pihlajanruoste (Ochropsora ariae) kasvattaa helmi-itiökoppia valkovuokon lehtien alapinnalle. Sieni on näkyvissä jo valkovuokon kukinta-aikaan, mutta kunnolla itiökopat ovat kypsiä vasta kukinnan jälkeen. Sienen saastuttamat versot eivät kuki, ja ovat usein, eivät kuitenkaan aina, selvästi korkeampia kuin kasvuston muut lehdet. Sienen voi myös havaita lehden yläpinnalla olevista valkeista nystyistä. Sieni on valkovuokolla yleinen (keltavuokolla esiintyy samannäköinen, mutta punertavampi laji Tranzschelia pruni-spinosae). Lajin kesä- ja talvi-itiöt kehittyvät kotipihlajassa.
Ensimmäisessä kuvassa korkeat versot ovat sienen vaivaamia, eikä niissä ole kukkia:
Valkovuokonpalloruoste (Tranzschelia anemones) kasvaa etupäässä valkovuokon lehtien alapinnoilla, mutta joskus myös yläpinnoilla. Se muodostaa pieniä, pyöreitä ja ruskeita kasvustoja ja sienen vaivaamat valkovuokon versot ovat tavallisesti hieman epämuodostuneita ja normaalia pienempiä. Helsingissä olen havainnut tätä vain toukokuussa, eikä se ainakaan täällä ole mikään yleinen sieni.
Ensimmäisessä kuvassa sieni kasvaa myös lehtien yläpinnoilla ja versojen pieni koko näkyy selvästi, kun niitä vertaa ympärillä kasvaviin versoihin, joita sieni ei vaivaa. Toisessa kuvassa on sienen vaivaamaa lehden alapintaa:
Vuokonnoki (Urocystis anemones) vaivaa valkovuokon lisäksi myös monia muita Anemone-lajeja, mm. keltavuokkoa. Sieni näkyy lehdissä tai varsissa aluksi epämääräisinä rakkomaisina hieman kasvin muuta solukkoa tummempina muodostumina, ja usein lehdet ovat muutoinkin epämuodostuneita. Myöhemmin varren tai lehden pintasolukko repeää ja sisältä vapautuu mustaa itiöpölyä. Joinakin vuosina yleisehkö sieni ainakin Helsingissä ja itse olen havainnut tätä vain toukokuussa.
Ensimmäisessä kuvassa epämuodostuneissa lehdissä olevia rakkomaisia muodostumia, muissa kuvissa vapautunutta itiöpölyä, kolmannessa kuvassa myös valkovuokon-pihlajanruoste:
Synchytrium anemones. Tätä ei Laji.fi:hin ole vielä syötetty, vaikka sieni on melko yleinen ja sen tiedetään kasvavan Suomessa. Valkovuokon lisäksi sieni vaivaa myös joitakin muita Anemone-lajeja, mm. keltavuokkoa. Laji on melko vaikeasti havaittava, vaikka onkin löydettävissä koko sen ajan, kun vuokoissa on kukkia tai lehtiä. Kukkiin sieni kasvattaa violetinpunaisia pieniä pistemäisiä paukamia kehälehtien alapinnalle. Varsissa ja lehdissä nämä paukamat voivat esiintyä hyvin runsaina, ja valosta riippuen ne voivat näyttää lähes mustilta.
Plasmoverna pygmea. Tämä on nykyään viety sienistä pois munasieniin (Oomycetes). Tämä on kaikista vaikein havaita, sillä se näkyy lehtien yläpinnalla (jos näkyy) lehden muuta väriä aavistuksen vaaleampana tai ruskehtavana alueena ja lehtien alapinnallakin heikosti valkeana kettomaisena kasvustona. Laji tunnetaan vanhastaan Suomesta. Laji.fi ei tätä kuitenkaan mainitse, joten yleisyydestä en osaa sanoa mitään. Itse olen löytänyt tätä vain pari kertaa toukokuussa, vaikka erinäisiä lehtien yläpinnalta sopivannäköisiä valkovuokkojen lehtiä olenkin käännellyt. Tämä kasvaa myös joillakin muilla Anemone-suvun lajeilla, mutta ei keltavuokolla, jolla kasvaa lähisukuinen Plasmoverna anemones-ranunculoidis.
Ensimmäisessä kuvassa Plasmovernan vaivaaman lehden yläpintaa, kahdessa muussa alapintaa:
Ei ole myöskään mitenkään tavatonta, että samassa versossa kasvaa useampia sieniä. Alla olevassa kuvassa kasvaa samassa lehdessä vuokonnoki (vasemmalla lehden kärjessä oleva pullistuma, joka on alkanut repeillä), valkovuokon-pihlajanruoste (valkoiset helmi-itiöpesäkkeet) ja Synchytrium anemones (tumman pienet pallukat etenkin lehtiruodissa).
