Cryptodiscus on pieniä kuoppia paljaassa puuaineksessa muodostavia sieniä (plus jokunen jäkälöitynyt laji sammaleilla). Hymeenion väri on värittömästä kermanvärisen kautta enemmän tai vähemmän oranssiin ja joskus hieman ruskea. Askukset ovat hemiamyloidit (=lugolissa punaruskeat ja KOH-käsitteyn jälkeen lugolissa siniset). Itiöt ovat värittömät ja yleensä poikittain septoituneet. Cryptodiscus kuuluu Ostropales-lahkoon, jossa on paljon jäkäliä. Useimmat Cryptodiscukset ovat saprofyyttejä.
Näitä lajeja voi löytää vuoden ympärillä mutta nyt talvella niitä näyttää olevan paljon ja helppoja löytää. Esittelen tässä kolme mäntypuulla kasvavaa lajia, joita olen kaikki nähnyt viime viikon aikana männystä pudonneilla kuorettomilla oksilla. Ne ovat pieniä sieniä ja parhaiten niitä löytää luupin avulla tai katsomalla kotiin kannettua puuta stereomikroskoopin alla.
Cryptodiscus pini on ainakin etelässä hyvin yleinen laji. Se on helppo erottaa muista lajeista siitä, että puupinnan yläpuolelle nousevat huulet ovat melko tumman ruskeita. Vanhoilla päivillä koko itiöemä nousee enemmän pinnalle. Itiöt ovat tyypillisesti kerran septoituneet. Kuinka pohjoiseen tämä menee on epäselvä.
Melko samannäköinen kuin C. pini on Cryptodiscus tabularum mutta sen huulet eivät ole ruskeita vaan hymmeenion enemmän tai vähemmän kermanväriset. Itiöt ovat tyypillisesti kolme kertaa septoituneet ja hieman isommat kuin C. pinillä. Parafyysien kärjet ovat pulleammat kuin pinillä. Pari löytöä meiltä. Ruotsissa menee pohjoiseen asti.
Kolmas yllätyslaji on Cryptodiscus murisporus, joka on helppo erottaa muista isojen muriformisten (=pituus- ja poikittaissuuntaan septoituneet) itiöiden perusteella. Korkeintaan neljä itiötä kypsyy per askus. Tämä on Suomelle uusi laji ja Ruotsistakin on vain yksi löytö Tukholman seudulta, joten levinneisyydestä ei ole paljon tietoja. Myös Keski-Euroopasta on muutama löytö. Muualla tämä kasvaa ohuilla kuorettomilla kuusenoksilla mutta minun löytöni oli männyllä. Ainakaan minun löytöni ei muodostanut niin syvää kuoppaa puussa kuin muut lajit.
Sitten on vielä C. faveolaris, joka voi kasvaa myös havupuulla. Se ei ole vielä tullut vastaan mutta itiöt ovat kerran septoituneet. Tummat huulet puuttuvat.
Unohdin sanoa, että Cryptodiscus eroaa monesta muista “kuoppia” muodostavista suvuista siinä, että sillä ei ole perifyysejä, ts. hymeenio jatkuu reunaan asti eikä ole mikään kansi tai reunus, jossa vain steriilejä soluja. Tässä kuvassa (Karstenia macer) perifyysit ovat alavasemmalla olevat pitkulaiset solut ja hymeenio ne muut.
