Nyt ei ole kysymys lajien määrityksestä, mutta mielestäni tärkeää asiaa kuitenkin. Olen havainnut sienihavaintoja selatessani, että usein harrastajat piirtävät kartalle ison kuvion, jolloin laji.fi-järjestelmä laskee koordinaattitarkkuudeksi 100 m tai jopa 1000 m, ehkä vieläkin huonomman tarkkuuden. Myös uhanalaisten lajien havaintoja on ilmoitettu epätarkoilla paikkatiedoilla.
Nyt päätin tutkia ilmiön yleisyyttä ja vakavuutta. Hain harrastajien Vihkoon ja Sieniatlakseen ilmoittamat karkeistamattomat havainnot suursienistä 1.1.2020 lähtien. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa 1.
Taulukko 1. Eri koordinaattitarkkuuksilla epäatarkoiksi tulkittavien havaintojen määrä sekä näiden havaintojen prosenttiosuus kaikista havainnoista. Tarkastelu on tehty erikseen sisällyttäen hakuun kaikki uhanalaisuusluokat sekä sisällyttäen pelkästään uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit.
Mielestäni uhanalaisten tai muutoin merkittävien lajien havainnoissa paikan tarkkuuden tulisi olla 10 m tai parempi. Jos tätä käytetään kriteerinä, noin viidennes uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien havainnoista on epätarkkoja. Useimmiten tämä johtuu isohkosta aluegeometriasta. Sentään harrastajat ovat panneet ylös tarkat koordinaatit hieman paremmalla prosenttiosuudella Punaisen listan lajeista kuin kaikista havainnoista, joissa 42 % on tällä määritelmällä epätarkkoja. Osa havainnoista ei ole tullut mukaan tarkasteluun, koska pystyin hakemaan vain karkeistamattomia havaintoja, mutta tarkasteluni antaa varmasti hyvin suuntaa.
Kannustan kaikkia näin GPS-aikakaudella laittamaan tarkan paikan ylös vaikka puhelimen karttasovellukseen. Siten havainnoista tulee paljon käyttökelpoisempia luonnonsuojelun, tutkimuksen ja maankäytön suunnittelun tarpeisiin.
Tässä on varmaan syynä se, että havaintopaikan tarkkuutta ei ehkä painotettu silloin kun näitä aloitettiin keräämään. Ja ymmärrän toisaalta senkin, että kun meitä havainnoitsijoita on aika paljon, niin osa meistä haluaa varjella joko hyviä ruokasienipaikkoja tai muuten vain omaa tai muiden ihmisten yksityisyyttä esittämällä löytämiensä sienten havaintopaikat julkisessa internetissä epätarkasti. Osa havainnoista on toisaalta useiden kymmenien kilometrien tarkkuudella, ja sitä minun on vaikea ymmärtää.
Ison alueen piirtäminen yhtä erää varten ja useiden sienihavaintojen listaaminen samaan erään säästää myös käyttäjän työtä. Myönnän että näin on tullut itsekin usein tehtyä varsinkin jos kyse on hiukan vieraammasta metsästä, jossa ei ole selkeitä erilaisia biotooppeja. Sieniatlaksen nettisivuilla näin edelleenkin ohjeistetaan toimittavaksi. Toimintatapaa voi tietysti muuttaa, ja voin sinänsä itse luvata tästä eteenpäin skarpata tässä asiassa ja siirtyä ilmoittamaan jokainen havainto erikseen. On toisaalta niinkin, että jos vaikka retken aikaan kasvupaikka vaikuttaa yhtenäiseltä samanlaiselta kangasmetsältä jonka jossain reunassa kasvaa mielenkiintoinen sieni, niin seuraavana vuonna puolet siitä voi olla hakattu ja on hyvin tärkeää tietää onko se kasvupaikka jäljellä vai ei.
Tähän osittain liittyvä asia: olen koko ajan pyrkinyt ilmoittamaan sienihavaintojen biotooppitiedot (metsätyyppi, kasvualusta) mahdollisimman tarkasti. Tätä olen priorisoinut jopa enemmän kuin tarkkaa kasvupaikkaa. Näyttää kuitenkin siltä että jopa sieniatlas-lomakkeella näitä tietoja annetaan melko heikosti, ja kun samaan kokonaisuuteen tuodaan sitten muista lähteistä peräisin olevaa aineistoa, on lopputuloksesta tehtävissä varsin huonosti mitään johtopäätöksiä. Ajattelin kuitenkin edelleen panostaa tähän.
Moni saattaa karkeistaa havaintojaan piirtämällä ison alueen, mutta sama onnistuisi myös klikkaamalla kohdasta “Havainnon tarkat paikkatiedot ovat julkisia - kyllä/ei”. Tällöin tarkat tiedot ovat viranomaisten käytössä ja muillekin käytettävissä tietopyynnön avulla. Tietopyynnön perusteluksi tuskin riittää, että haluaisi löytää toisten pimittämät ruokasienipaikat! Tarvitaan siis ohjeistusta laji.fi-järjestelmän käyttöön.
Olen lukenut Sieniatlaksen ohjeet enkä niistä oikein pidä. Mielestäni mahdollisimman tarkka paikkatieto on havainnon tärkeimpiä asioita. Pistemäinen tieto on kaikkein paras, koska niitä voi käsitellä helposti taulukkomuodossa ja visualisoida kartalla. Kaiken maailman monikulmiot hankaloittavat suurien havaintomäärien käsittelyä. Aluegeometriasta ei myöskään tiedä mitä se tarkoittaa: Ilmaistaanko sillä paikan epätarkkuutta? Onko se alue, jolta lajia on löydetty, mutta ei ole etsitty tarkasti? Onko se alue, jolta lajin kaikki yksilöt on laskettu vai kenties kasvuston peittämä alue (lähinnä kasveilla)?
Havaintojen ilmoittaminen voi olla työlästä. Uhareita löytyy kuitenkin harvoin. Mieluummin ilmoitan retken tärkeimmät havainnot tarkasti kuin kaikki havainnot epätarkasti. Näytteistä pitää tietenkin aina olla koordinaatit, vaikka suuri osa paljastuisikin mikroskoopissa yleisiksi lajeiksi.
Minä en panosta kasvupaikkatietoon. Se tuottaa kyllä tietoa huonosti tunnettujen lajien ekologiasta, mutta ei se ole yhtä tärkeää tietoa kuin tarkka paikkatieto. Monesti tietyt lajit jo itsessään indikoivat tietynlaista kasvupaikkaa, joten havaintojen perusteella voi kohdistaa kaavoitukseen tai erilaisiin luontoa muuttaviin hankkeisiin liittyviä luontoselvityksiä. Tällöin havinnossa oleva lisätieto kasvupaikasta voi auttaa, mutta se ei saa missään nimessä korvata luontotyyppiselvitystä. Monet havainnoitsijat eivät välttämättä myöskään osaa määrittää luontotyyppejä tarkasti.
Uhanalaista lajia on hankala huomioida, jos ei tiedetä tarkasti missä se kasvaa. Lajin etsiminen esiintymätiedon varmentamiseksi ei myöskään ole helppoa, jos koordinaattitarkkuus on kovin huono.
Tuolla luontokuvaajien piireissä missä sattuneesta syystä itsekin pyörin on usein kantapään kautta opittua, että tarkat sienipaikat (ja muutkin paikat) on toisinaan hyvä pimittää, ainakin julkisella tasolla. Muutoin voi tulla uheslöydön luo yleisöryntäys. Tällaista on tapahtunut. Kuvaajat kyllä kyttäävät toistensa löytöjä ja kuin lintubongarit, tieto leviää nopeasti on kyse sitten violettihaarakkaasta tai mäyrän pesästä. Tunnen useita valokuvaajia, ketkä eivät halua muita omille löytöpaikoilleen. Syitä voi olla monia mutta näin on toimittu. Tarkempi spotti toivottavasti annetaan vähintään viranomaisten tietoon. Lisäksi jos vinkin jonkin sienen luo saa vaikka tutulta, niin ei ole oikeuttakaan laittaa tarkkaa täppiä kartalle. Muutama näkökulma, mitä halusin tuoda esille. Minulle henk koht ihan sama jos joku jaksaa kaluta sienilöytöjäni läpi kartalta ja käydä katsomassa/kuvaamassa. Liikun usein sellaisissa ryteiköissä, että pitää jumpata jos perässä haluaa pysyä.
Oho, onpa villiä meininkiä otaksuttavasti Etelä-Suomessa. Ei vain pohjoisen perukoilla niinkään. Onneksi tarkat paikkatiedot voi karkeistaa yhdellä klikkauksella.
Periaatteessa kasvi- ja sienibongarit voisivat olla hyödyllisiäkin, mutta eivät sillä tavalla, että lähdetään bongaamaan eilen löytynyttä sientä. Sitä vastoin vanhojen esiintymien tarkistaminen olisi hyödyllistä esimerkiksi uhanalaisuusarviointien tueksi. Jos bongarit vielä kirjaisivat nollahavainnot reissuiltaan, olisi siinä aika kovaa dataa. Lintubongarien luonnonsuojelullinen ja tieteellinen hyöty jää valitettavasti pienemmäksi, koska harvinaiset linnut ovat yleensä harhailijoita eivätkä pesimälajistoomme lukeutuvia uhanalaisia lajeja.
Tekemästäni taulukosta kannattaa huomioida se seikka, että pystyin järkevästi koostamaan sen vain hakemalla karkeistamattomia havaintoja. Uhanalaisten lajien havaintoja tarkoilla koordinaateilla on saatettu karkeistaa paljonkin. Siksi esittämäni prosenttiosuudet voivat olla niillä liian isoja. Taulukon absoluuttisia määriä tarkastelemalla voi kuitenkin huomata, että aika monta epätarkkaa havaintoa harrastajat ovat kirjanneet.
Tuo tarkkojen koordinaattien liittäminen havaintoihin on vain aika työlästä ja hankalaa. Itse kirjaan laji.fihin vain kuvallisesti dokumentoituja havaintoja ja kuvia kertyy useita satoja per maastoretki. Havaintokirjausten pihvi on oikeastaan näissä kuvissa. Maastoretkiä on myös paljon ja muutakin tulee tutkailtua kuin sieniä. Näiden kuvien perkaus ja editointi usein lagaa kuukausilla ja sitten ei tyypillisesti enää muista tarkkoja paikkoja taikka vaikka muistaisikin voi olla hankala laittaa täppää juuri oikeaan kohtaan kartalle. On paljon helpompi vain tehdä rajaus karttaan ja kohdentaa kaikki havainnot tuolle alueelle. Havaintoja kirjatessa sitten voi laittaa mahdollisimman tarkat täpät joillekin kiinnostaville havainnoille mutta muuten paikat vain aluerajausten puitteissa. Itse kyllä uskon avoimeen kansalaistieteeseen enkä panttaa mitään havaintoja, oli uhiksia taikka ei. Toki jos maastopaine on jollain alueella kova on pantaamisellekin hyviä perusteita, kuten nyt vaikkapa lintupuolella nykyään monesti on. Sienibongaus on kuitenkin niin pienimuotoista etten ole ajatellut siitä olevan suurempaa haittaa sienille mutta hyötyä siitä on kun uudet lajit tulevat sitä kautta tutuiksi.
Elikkä minulla tuo ratkaisu käyttää enimmäkseen aluerajauksia perustuu lähinnä käytännöllisyyteen ja ajan säästöön. Varsinaisen maastoretkeilyn ja kuvaamisen päälle tuppaa tulemaan muutenkin niin paljon erilaista lisähommaa eli koneella istumista ja myös näytteiden skooppailua ja laputusta etc.
En myöskään ole nähnyt tarvetta tavallisten lajien osalta tarkkoihin koordinaatteihin koska en oikein näe sitä hyötyä mitä tuosta olisi. Uhisten osalta tarkat täpät ovat kyllä paikallaan, varsinkin jos arvelee että tällä voi olla merkitystä alueen käytön osalta.
Usein tulee myös kirjattua havaintoja kompaktisti tyyliin “runsas alueella” taikka “kolme esiintymää” ja sitten kuvallinen dokumentaatio yhdestä esiintymästä mukaan.
Pitäisi varmaan miettiä olisiko joku helppo tapa jolla parantaa tässä suhteessa.
tässä puhutaan varmaankin maassa tai puulla kasvavista lajeista. Esim. kuolleilla kasvinosilla, risuilla ja lehdillä kasvavat kasvupaikkaspecifit lajithan ovat riippuvaisia kasvupaikkalajien esiintymisestä alueella ja voivat kadota nopeastikin, kun olosuhteet muuttuvat, kuten nykysuomessa esim, avohakkuiden takia liiankin usein tapahtuu. Vaikka paikka olisikin ilmoitettu sentilleen, lajia ei juuri siitä välttämättä löydy enää seuraavana vuonna. Hyvässä lykyssä jostain toisesta kohtaa alueelta kylläkin. Eli mielestäni tarkka kasvupaikkakaan ei aina takaa lajin esiintymistä ko. paikalla muutaman vuoden saati sitten kymmenien vuosien kuluttua, jollon jopa järeämmät maapuut ja kannot ovat voineet maatua.
Kuulun ihmisiin, jotka käyttävät laitteet loppuun, kännykänkin (nykyisellä ikää n. 15 v) eli ei pidä olettaa, että paikkatiedot ovat helposti kaikkien saatavilla.
Kerään nykyisin lähinnä vain lumettomaan aikaan/lumensulamisaikaan ja suurimman osan näytteitä määritän ja pakkaan vasta talvella. Jopa kymmenien päivän aikana keräämieni näytteiden yhteyteen laitan yleensä vain päivämäärän ja alueen, josta keräsin, enkä enää talvella välttämättä muista tarkkaa löytöpaikkaa.
Tietojen tallentaminen laji.fi:n vaatii aikaa ja työtä, sillä laitan mieluummin kuvilla varustettuja löytöjä, jotta niistä olisi edes jonkinlaista hyötyä muillekin. Jos tarkat paikatkin pitäisi ruveta ottamaan joka näytteelle, homma menee liian työlääksi. En ole kovin ahkera tietojen Laji.fi tallentaja ja luultavasti laiskistuisin entisestään.
Ite käytän nykyään havaintojen tallentamiseen tallennuspohjaa. Eli laji.fi-sivustolta ladattavaa Excel-taulukkoa, johon voi valita haluamansa tietosarakkeet. Se sopii hyvin etenkin isompien erien tallentamiseen ja toimii kanssa havaintojen muistiinpanoalustana.
Koordinaatit otan puhelimen ilmaisella Maastokartat-sovelluksella. Sillä pystyy jakamaan valitsemansa koordinaatit esim. mailin tai bluetoothin kautta gpx-tekstitiedostona. Sitä kun vähän muokkaa vaikka perus tekstieditorin korvaa kaikki -toiminnolla, niin saa koordinaatit vielä helpommin kopsattua taulukkoon.
Oon ainakin uudempien havaintojen kohdalla yleensä ottanut koordinaatit joka havainnolle (paitsi jos ovat esim. 10 metrin päässä toisistaan [puhelinkaan ei aina anna ihan tarkkoja koordinaatteja]). Syy on osittain se, että haluan ottaa sienen kasvupaikasta kuvan joka havainnolle. Kuvion piirtäminen kartalle voisi kyllä välillä säästää jonkin verran vaivaa…
Pääasiassa, että kirjaa niin tarkkaan kuin pystyy ja yrittää vähän enemmän jos on joku harvinaisuus.
Nykyäänhän moni kamera tallentaa GPS-koordinnatit suoraan kuvan metatietoihin. Minun kamerani valitettavasti käyttäen aste-minuutti-sekunti-järjestelmää, joka ei kelpaa inputiksi tähän systeemiin. Mutta se on helppo ratkaista niin, että käytän XnView kuvankatseluun. Siinä on valikkokomento Open GPS locationin ja sitten siinä on eri vaihtoehtoja, josta minä valitsen GeoHack. Se näyyttää selaimessa pisteen kartalla ja myös koordinaatit eri formaateissa, josta on helppo kopioida mitä haluaa.
Mutta haluaisin kompata Mikkoa siinä, että alaspudotusvalikoita kannattaa käyttää. Minä pyrin aina käyttämään ainakin Kasvulausta (ja sen kaikki tasot) ja myös täyttää Kasvulausta(laji) silloin kun selkeä isäntä on tiedossa. Vaikka nyt ei voi käyttää näitä kyselyitä tehdessä tiedot tallentuvat kuitenkin kantaan ja ehkä ajan myötä tulee joku rajapinta joko suoraan systeemiin tai ehkä joku rakentaa APIn päälle jonkun näppärän työkalun tällaisten tietojen hakuun. Näin taksonisivun Esiintyminen-lehteen voisi saada vaikka mitä pylväitä lisää. Helppo on kuviteella esim. että voisi hakea kaikkia Helotiales-lajeja, joita on raportoitu huhtikuussa kasvavan Lycopus europaeuksen päällä. Siitä syntyisi ajan myötä suomalainen versio Ellis&Ellis -opuksesta. Mutta se vaatii, että niitä tietoja täytetään.
Tässä keskustelussa olikin paljon hyviä näkökohtia! Yksi näkökohta vielä lisää liittyen kasvupaikkatietoihin. Niistä on hyötyä esimerkiksi lajimääritysten validoimiseen. Mainittakoon nyt ihan vain esimerkkinä juuri nostamani Phaeotremella-ketju, johon liittyen vaikkapa tieto kasvualustasta havupuu / lehtipuu on keskeinen. Tämä nyt tietenkään ei ole ainoa tähän asiaan liittyvä ulottuvuus.
Itellä täsmälleen sama tilanne. Tosin kuvat laitan iNatin kautta. Tänään testasin puhelimen kuviin tallentamia koordinaatteja. Pahimmillaan paikka oli 500 m pielessä
Vihkon ym. palvelujen käyttäjiä on kannustettu kirjaamaan mahdollisimman tarkat paikkatiedot havaintoihinsa. Havainnoijilla on kuitenkin hyvinkin henkilökohtaisia käytäntöjä havaintojen kirjaamisessa - mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi toisella. Kuten edelläkin on kirjoitettu, ajan puute on usein pullonkaulana: monet ovat kyselyissä todenneet, että he eivät ehdi kirjata tarkkoja tietoja. Jotkut taas toteavat, että tarkka paikka ei ole oleellinen siinä tarkoituksessa, johon he havaintoja kirjaavat (esim. levinneisyyden kartoitus koko Suomen mittakaavassa.)
Tarkkojen havaintojen osuus on ollut jonkinlaisessa nousussa viimeisinä vuosikymmeninä. Samaan aikaan sienihavaintojen määrä on kasvanut huimasti, oletan että sieniatlas-hankkeen johdosta. Tässä kaavio havaintomäärästä ja tarkkojen (50 m tai tarkempi) havaintojen osuudessa. Kaaviossa on mukana myös karkeistetut havainnot:
Viranomaiset tulevat Virva-hakurajausten kautta todennäköisesti käyttämään vain kilometrin tai sitä tarkemmalla paikalla kirjattuja havaintoja. Sikälikin tarkan paikan kirjaaminen on hyödyksi: epätarkat havainnot eivät vaikuta esim. maankäyttöön.
Aluegeometriasta ei myöskään tiedä mitä se tarkoittaa
Nyt Lajitietokeskuksessa ei erotella tarkoittaako aluegeometria, että lajia esiintyy jossain ko. alueella (= epätarkkuus) vai kaikkialla ko. alueella (= kasvuston/esiintymän lajuus). Mutta nämä on tarkoitus erotella jatkossa. LajiGIS kuitenkin lienee ainoa aineistolähde, jossa tällainen erottelu on nykyään käytössä. Esim. Vihkon käyttäjille tämä vaatii sitten ohjeistusta ja koulutusta.
Mikko / Lajitietokeskus
PS. Suoraan maastossa tarkkojen paikkojen kirjaaminen onnistuu helposti Mobiilivihko-sovelluksella: Mobiilivihko | Suomen Lajitietokeskus (Android julkaistu, iOS tulossa lähiviikkoina sitten kun Apple suo)
Ilmaisten karttasovellusten (B-bark, tai sen suomi-versio Maastokartat) tulostaman .gpx-tiedoston saa suoraan ominaisuuksittain järjestettyyn taulukkoon ajantasaisella Excel-taulukkolaskentaohjelmalla.
Avaa tiedosto → näytä kaikki tiedostotyypit → valitse haluamasi .gpx-tiedosto → Excel kysyy muutaman kuittauksen. Poista turhat sarakkeet, järjestä, tallenna .csv-tiedostona (jos haluat tehdä koordinaattimuunnokset WGS84 → ETRS esim. paikkatietoikkuna.fissä).
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
