Lokakuussa tutkin yhtä pihlajan maahan kaatunutta runkoa ja sen ohuemmilta oksilta löysin mm. tällaisia harmaita linssejä, joista en oikein tiennyt, ovatko edes sieniä. Uteliaana otin kuitenkin näytteen.
Nämä ovat aika kovia, leveyttä noin 2 mm. Rihman nähtyäni aloin kuvitella sitä sienirihmaksi ja veistin yhdestä ohuen palan, huomasin sisustan vaaleaksi ja alon miettiä, olisiko tämä nyt sitten kuitenkin jokin sklerootio… Skoopissa näkyi yllätyksekseni n. 20x10 kokoluokkaisia lähes hyaliinejä itiöitä. Olettaisin nyt, että tämä onkin sieni. Mutta mikä?
Poissulkematta sitä mahdollisuutta, että kyseessä olisi sieni, niin heitän ilmoille sen mahdollisuuden, että kuvissa on jonkin kasvin siemeniä. Havainnon ajankohta, kovuus ja koko sopisivat siemeniin, ja vaalea sisusta voisi olla endospermi ja lähes hyaliinit itiöt vakuoleja.
Joissakin siemenissä on myös kasvualustaan/maaperään kiinnittymiseen auttavia rihmoja, jotka reagoivat kosteuteen. Tosin en tiedä, onko niitä suomalaisilla kasveilla, mutta nuo rihmat voisivat olla sellaisia, tai sitten jonkin sienen rihmastoa, joka vain on sattunut kasvamaan siemeniin.
Joka tapauksessa tuollainen ylemmän kuvan väri ja lievä poimuttuneisuus on siemenillä yleistä ja siemenet voivat olla eri kyljistään hyvinkin erimallisia.
En todellakaan tiedä, mitä nämä ovat. Niissä lähes hyaliineissa itiöissä oli joissain sisällä paljon pieniä pisaroita, joten vakuoolikin lienee mahdollinen. Kuvittelin joksikin kupusieneksi (tai ruostesieneksi tms), kun en nähnyt basidioita tai askuksia.
Häpeäkseni täytyy tunnustaa, etten kotelo- ja limasieniharrastajana.ole koskaan mikroskopoinut yhtään kupusientä enkä yleensäkään kovin monta kantasienisukuakaan (esim.tatteja, rouskuja, haperoita yms.). Tosin Flagelloscyphien, Merismodesten, Hohenbuehelioiden, Typhuloiden ym. “mitäänsanomattomien” (=minusta mielenkiintoisten) sukujen mikroskopiaa uskoisin kyllä tuntevani paremmin kuin suomalaiset keskimäärin.
Näitä oli uloimman kuorikalvon päällä ja alla. Olen joskus nähnyt puron kivillä Crepidotuksia kasvamassa pitkän alhaaltapäin tulevan rihman päässä (näytti kuin kasvaisivat paljaalla kivellä, sillä rihma oli todella ohut), joten laitoin tänne sienipuolelle. Täällähän ei ole osastoa: “Ei aavistustakaan, mikä on”. No jaa, minulla oli aavistus, mutta oliko oikea Tutkin vielä huomenna tarkemmin ja laitan vaikka mikroskooppikuvan tänne, josko asia siitä sitten etenisi.
Ehdottaisin jonkun leipäkorisenen leivän. Niillä on tuollainen jänne, jolla ne tarttuvat kiinni ympäröivään kasvillisuuteen kun ne ovat lähteneet lentoon. Näin ne lisäävät mahdollisuutensa tulla syödyksi niin että leviävät pidemmälle.
Olin juuri pakannut harmaapesäsienen ja kaivoin viestisi luettuani näytteen esiin ja totesin, että lähellä ollaan, muttei aivan. Kotikokoelmissani on vain yksi näyte uurrepesäsienestä (en viitsi täyttää kokoelmaani todella yleisellä sienellä) ja etsin sen. Niiden leipäset ovat juurikin tällaisia! Nämä eivät itse asiassa ole linssimäisiä kuin päältä, pikemminkin frisbeemäisiä. Uurrepesäsienen leipäsissä on vieläpä päällä tuollainen hieman tähtimäinen kuviokin ja alta ne ovat hieman koveria. No ,näytteessäni ne olivat ruskeita, mutta kaipa ne harmahtuvat ajan myötä.
Uurrepesäsientä siis, itiökokokin passaa. Miksiköhän ei ole tullut tarkasteltua niitä leipäsiä tarkemmin aiemmin :hmm: ?
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
Tutkin vielä huomenna tarkemmin ja laitan vaikka mikroskooppikuvan tänne, josko asia siitä sitten etenisi.