Havaintojen kirjaamistapoja - mikä sopii hyönteishavainnoille?

Lajitietokeskus Havaintopalvelu Vihko
1

Jatkaa keskustelua havaintojen tallennustavoista ketjusta Määritysten tallennus havaintoina:

Lajitietokeskuksen havaintopalveluun tulee erilaisia tapoja kirjata havaintoja. Haluaisin kuulla:

- Miten havaintoja yleensä kirjataan Hyönteistietokantaan (selainkäyttöinen lomake ja Excel on mainittu)?
- Kuinka hyvin eri tavat toimivat?
- Millaisia tapoja/välineitä tarvittaisiin jotta suurenkin havaintomäärän kirjaaminen olisi sujuvaa?

Periaatteessa on useita tapoja kirjata useita havaintoja yhdeltä paikalta (esim. rysäpyynti) tai suppeahkolle alueelle suuntautuneelta retkeltä (esim. yksi pysähdys pidemmällä automatkalla). Yksinkertaistettuna:

A) Yksittäisinä havaintoina
Havainnot tallennetaan järjestelmässä olevalla lomakkeella, johon voi kirjata yhden havainnon kerrallaan. Lomakkeella on toimintoja, jotka vähentävät kirjoitustyötä, esim. paikkatiedon kopiointi edellisestä havainnosta tai käyttäjäkohtaisia oletusarvoja.

aika paikka havainnoija(t) taksoni määrä

B) Taulukkomalli:
Kirjataan paljon havaintoja tiedostoon, joka tallennetaan palveluun. Taustatiedot toistetaan jokaiselle rivillä, vaikka ne olisivat kaikissa samat. Tallennuksen voi tehdä Excelillä tai muulla taulukkolaskentaohjlemalla, tai vaikka tekstieditorilla.

aika, paikka, havainnoija(t), taksoni, määrä aika, paikka, havainnoija(t), taksoni, määrä aika, paikka, havainnoija(t), taksoni, määrä

C) Havaintoerämalli:
Havainnot kirjataan lomakkeella, jossa on aluksi kaikille yhteiset taustatiedot, ja sitten vapaavalintainen määrä yksittäisiä havaintoja niihin liittyvine tietoineen. (Tämä on havaintopalvelun oletusmalli.) Tämänkinlaisen tiedon voisi tallentaa esim. Excelillä, mutta se vaatisi omanlaistaan rakennetta, jossa taustatiedot on jotenkin erotettu havaintotiedoista.

aika paikka havainnoija(t) havainnot -- taksoni, määrä -- taksoni, määrä -- taksoni, määrä

C-malli sopinee esim. rysäpyyntiin, jossa kaikki havainnot ovat täsmälleen samalta paikalta ja ajalta. Se on kuitenkin hankalampi, jos havainnoija kiertelee laajemalla alueella, ja haluaa kirjata yksittäisistä havainnoista (esim. uhanalaisista tai muuten mielenkiintoisista) poikkeavia (tarkempia) paikka-, biotooppi- tai muita tietoja.

C-mallia mukautetaan kyllä tällaiseenkin käyttöön, mutta käyttöliittymätarpeisiin vaikuttaa mm. se kuinka paljon tällaisia poikkeavia yksittäisiä havaintoja tyypillisesti tulee; ovatko ne poikkeus vai sääntö? Ja mitä tietoja poikkeavista havainnoista tallennetaan? (esim. paikannimi, paikan vapaamuotoinen kuvaus, tarkemmat koordinaatit, kellonaika, biotooppi, isäntäkasvi(t), pyydystystapa…)

2

Pikakommentteja:

Itse olen toistaiseksi syöttänyt kaiken yksittäisinä havaintoina (A), mutta jatkossa rysäjaksot olisi mukavampi syöttää kerralla (B tai C). Nettilomakkeena voisi rysäjaksojen osalta käyttää samantyylistä perusajatusta kuin linnuissa Tiiran muutonseurantalomakkeella, kuten Mikko jo antoikin ymmärtää.

Mainittujen kenttien lisäksi käytän jatkuvasti seuraavia:
-menetelmä (aktiivipyynti, valorysä, valvontavalo, syöttirysä, käsisyötti, kuoppapyydys, ikkunapyydys, keltapyydys jne.)
-sukupuoli (koiras vai naaras vai molempia ja niiden lukumäärä)
-kehitysvaihe (aikuinen, toukka, muna, kotelo, nymfi)
-määrittäjä ja vuosi
-määritystiedot (valokuva, näköhavainto, kenttämääritys, laboratoriomääritys, kokoelmayksilö, genitaalivarmennus, genitaalipreparaatti)
-lisätiedot (huomautus) vapaatekstille havaintoon liittyen

Jos ja kun UHEX-lajeille tarvitaan muuta havaintoerää tarkempia tietoja, syöttäisin varmaankin mieluiten muut havainnot kerralla havaintoerömallilla ja uhanalaiset yksittäisinä tarkempina havaintoina.

Olisi myös hienoa, jos näillä tiedoilla voisi hakea havaintoja tietokannasta: esim. kuinka monta lajia (tai uhanalaista lajia) olen havainnut (tai on havaittu) tietyllä 100x100m ruudulla syöttirysästä tai kuoppapyydyksestä tai valorysästä jne. Havaintoja tallennetaan tietokantaan paljon innokkaammin, kun järjestelmästä saa haettua juuri omalle tai alueelliselle harrastukselle tärkeää tietoa.

Yksi viime aikoina useampien perhosharrastajien toivoma ominaisuus on se, että kun havaintoa kirjataan, järjestelmä osaisi täydentää oikean suvun lajinimen perusteella. Tämä perustuu siihen, ettei kaikki osaa oikeita sukuja (etenkin taksonomisten muutosten jälkeen), mutta lajinimet osataan hyvin ja niitä käytetään myös puhekielessä. Itselleni tämä ei ole ongelma, mutta ymmärrän kyllä että osalle se voi olla isokin ongelma. Ainoa hankaluus tulee siinä, jos lomakkeella voidaan tallentaa minkä tahansa eliön havainto, jolloin sama lajinimi voi tuottaa eri suvun eliöryhmästä riippuen (esim. perhosella ja kasvilla on sama lajinimi, mutta eri suku).

Lisäksi tietyn vakiomuotoisen taulukkomallin havaintosyöttömahdollisuus on tärkeää, jotta harrastajien sadat-tuhannet-kymmenet tuhannet havaintorivit saadaan tietokantaan. Tässä pitäisi olla kahdenlainen syöttö mahdollista: joko niin, että jokaisella rivillä on kaikki tarvittava tieto tai matriisimuotoisena siten, että lajit ovat lueteltu ensimmäisellä 1-2 sarakkeella, rysäjaksot ja niitä vastaavat lukumäärät seuraavilla sarakkeilla ja yhteiset tiedot syötetään vaikka erikseen tms. Pitää selvittää miten harrastajat ovat tällaisia matriiseja täyttäneet muiden kuin lukumäärä- ja rysäjaksotietojen osalta.

3 tykkäystä
3

Olen syöttänyt omat havaintoni yksittäishavaintona, myös rysistä, parhaimmillaan läppärin kanssa suoraan valopisteeltä. Silloin on kaikki muu paitsi laji kiinteissä arvoissaan, ja lajivalikon sai Matin vanhasta käyttöliittymästä inkrementaalisesti “popup-menuna” (onkohan termi ihan teknisesti oikein?) kirjoittamalla kirjaimia lajinimen alusta. Havainnon syöttäminen vaati näin vain muutaman näppäimen painalluksen parhaimmillaan. Sukuja muistetaan yleisesti huonommin ja ne vaihtuvat koko ajan, ainakin perhosissa.

Päivällä kentältä tulee ainakin minulle tiedoiltaan idiosynkraattisia irtohavaintoja jotka syöttäisin mieluiten paikan päältä puhelimella, niin että puhelinkäyttöliittymä tietäisi ajan ja paikan. (Sama pätee lintuihin.)

Luulen kuitenkin että suurin osa nykyisistä hyönteisharrastajista on aika konservatiivisia tallennuskeinoja käyttäviä. Jotkut keräävät havaintoja Exceliin tms. taulukkoon jonka haluavat sitten siirtää kokonaisuudessaan tietokantaan. Ja koska pyydyksistä tulee paljon havaintoja, valtaosa havainnoista lienee siten erilaisia bulkkeja.

Modernissa hyönteisharrastuksessa on kuitenkin kuvaamisella ja maastosta bongaamisella tärkeä osuus, jossa dynaamiset tallennuskeinot olisivat tärkeitä.

Tätä pitäisi kommentoida mahdollisimman monen, tai pitäisi järjestää kysely.

3 tykkäystä
4

Mobiilikäyttöliittymälle iso peukku! :+1:

5

Kiitos kommenteista. Osa näistä ominaisuuksista on jo tulossa ekaan versioon (mm. taksonin haku ja valinta osittaisella nimellä). Mobiilikäyttöliittymällä ei aloiteta, mutta koska järjestelmät toimivat avoimilla rajapinnoilla, joku muu voi sellaisenkin tehdä (pari ilmoittautunutta on jo).

Eniten tässä vaiheessa minua mietityttää havaintojen tallennus yhtenäisin paikkatiedoin vs. yksilöllisin tiedoin. Tarkoitus on että tästäkin kerätään palautetta ja kokemuksia ensimmäisellä käyttöliittymäversiolla.

6

Tällaiselle hyönteisten satunnaisharrastajalle olisi kyllä hyvä ominaisuus, jos järjestelmä osaa täydentää oikean suvun lajinimen perusteella! Harryn mainitsema vaara väärän suvun lipsahtamisesta havaintoon on toisaalta vakavasti otettava. Esim. lapponica-lajinimellä riittää sukuja valittavaksi vaikka minkälaisissa eliöryhmissä!

7

Liian monen suvun ongelma: riittäisikö jos saisi rajata lahkon tai muun ylemmän taksonin samalla kiinteydellä kuin ilmoittaa päivämäärän ja paikan? Esim. jos syöttää perhoshavaintoja enemmän kerralla, voi rajata haettavaksi taksoniksi Lepidoptera ja silloin autumn*:ja ei enää montaa jää.

8

@scellus: Ylätaksonirajausta on suunniteltu, mutta tarkempaa toteutustapaa ei vielä ole mietitty.

@rahkon.pekka: Väärän lajivalinnan ongelma on tuttu. Ratkaisuna voisi olla ylätaksonirajaus, suomenkielisen nimen esittäminen kun taksoni on valittu, ehkä myös (oppiva?) tilastointi joka näyttää epätavalliset havainnot ja vinkkaa samankaltaisista lajinimistä.

1 tykkäys
9

Olen näitä mutta tuo mobiilisysteemi voisi korvata peruslajien kirjaamisen. Nykyinen käyttämäni systeemi vaatii tunnistuskuvan ottamisen joka sitten kotona yhdistetään trackerin paikkatietoon. Jos on putkeen otettu niin sekaannuksen välttämiseksi saatan ottaa putken numerosta myös kuvan.
Mobiilisysteemissä voisi valita paikan tai luottaa puhelimen paikannukseen ja kirjata putken numeron kommentiksi. Jos laji ei selviä kentällä voi sitten putken numeron poistaa jossakin vaiheessa ja kirjata määrityksen.
Oma trackeri vetelee viimeisiään ja joku korvaava menetelmä pitäisi keksiä. Olen miettinyt jopa käyttää puhelimen sanelinta mutta toistaiseksi puhelimen näprääminen kentällä ei oikein kiinnosta.
Harryn kenttäkuvaus on aika sama kuin mitä itse kirjaan. Ihan poikkeustapauksessa aika (jos outo tai esim. lasisiipiset) ja lämpötila (jos alhainen) mutta nämä menee kommettikenttään ihan hyvin.

10

Itsekin melko konservatiivisena ihmisenä en käytä/käyttäisi mobiilisovellusta, mutta toivoisin nykyisin käyttämälleni MyInsects 2.1-ohjelmalle vastinetta uuteen järjestelmään. Tämän etuna on se, että omalle koneelle saa omista havainnoista oman tietokannan, jota voi selata myös ilman yhteyttä varsinaiseen tietokantaan, samoin havaintojen syöttäminen onnistuu offline-tilassa.

11

Itse käytän Excel-tallennusta perustiedoilla perhosissa, joista tulee eniten haviksia. Tietokannasta pitäisi saada ulos myös “korjaustiedosto”, johon voi täydentää tai korjata havaintoja. Tarvittaessa tarkkojen paikkojen salaus lienee tarpeen.

Lintupuolella on käytössä TiiraNomadi (tämän kuun tarjouksessa :wink: ). Omakohtaista kokemusta ei vielä ole. Siinä voi havainnot lähettää suoraan tietokantaan tai tallentaa puhelimeen.

12

Muutamia ajatuksia:

Tuo Malin korjaustiedosto haun perusteella on tärkeä. Periaatteessahan se vaatii vain sen, että standardissa riviformaatissa on paikka myös havainnon tunnisteelle. Jos se puuttuu, on kyseessä uusi havainto. Tämä luonnollisesti vaatii käyttäjien tunnistamista, jotta vain omia havaintojaan voi korjata.

Kannattaa myös miettiä mitä tuo massasyöttöformaatti tekee virheellisille riveille. Olisi mukava saada esim. hylätyt rivit takaisin tiedostona. Jos tuossa siirtoformaatissa on paikka sille havainnon ID:lle, niin tässä palautuksessa se voisi olla vaikka “Virheellinen rivi ###” ja kommenttikentässä(?) jotain tarkempaa.

Havaintoerämalli voi olla näppärä, mutta Ctrl D Excelissä hoitaa saman asian melko pitkälle. :wink:

Vaikken MyInsectsiä ole pahemmin käyttänytkään niin en suuremmin pahastuisi tuosta paikallisesta tietokannasta. Sillähän ei tosin tarvitse olla mitään muuta tekemistä varsinaisen kanssa kuin tiedonsiirtoprotokolla.

Sen sijaan mahdollisuus tallentaa omia paikkoja valikoiksi yksittäishavaintojen syöttölomakkeelle olisi kullanarvoinen. Voisiko ne saada tietokantaan käyttäjätunnuksen yhteyteen? Tai sitten syöttölomake voisi lukea maakunnan, kunnan jne. ja tarjota noihin sopivia käyttäjän aiempia paikkoja. Jälkimmäisen vaihtoehdon huono puoli on kaikkien satunnaisten paikkojen jääminen kummittelemaan.

Täältä myös ääni sille ylätason rajaukselle!

Tulipa muuten mieleen vielä kysymys paikan määrittelystä. Virtalallahan se on ruutu, jonka koko määräytyy numeroiden määrän mukaan. Tuleeko tähän muutoksia? Hatikassahan oli kaikenlaisia virityksiä kuten viivaa ja polygonia. Joskus noistakin olisi hyötyä. Tai sitten tarkka piste ja säde.

1 tykkäys
13

Moi.

Omasta puolestani käyttökokemuksia:

  • Miten havaintoja yleensä kirjataan Hyönteistietokantaan (selainkäyttöinen lomake ja Excel on mainittu)?
  • Kuinka hyvin eri tavat toimivat?
  • Millaisia tapoja/välineitä tarvittaisiin jotta suurenkin havaintomäärän kirjaaminen olisi sujuvaa?
  • Käytän molempia, mutta pääasiassa Excelin kautta syöttöä. Sillä on pari hyvä puolta: 1. itselleni jää varmuuden vuoksi backup syötetystä datasta 2. oikoluku ennen syöttöä on helpompaa. Selainlomake käytän yksittäisten hajahavaintojen tallentamiseen (työmatkalla nähty laji); varsinaisella havaintoretkellä yhdeltä paikalta löytyy lähes aina >5 lajia, jolloin Excel on jo kätevähkö.

Molemmat tavat toimivat hyvin. Nettilomakkeessa minulla on minimitiedot (lähinnä määrittäjä eli minä ja määritysvuosi) pohjaksi tallennettuja. Jos yhteisiä tietoja on enemmän, tallennan yhden havainnon, menen selaimen back-nuolella takaisin tallennusnäkymään, muutan lajin, tallennan uudestaan jne.

  • Havaintoerämallille ei ole vastinetta Hyönteistietokannassa, joten siitä minulla ei ole käyttökokemusta. Periaatteessa se voisi olla oikein hyvä, kunhan lajien (ja yksilömäärien) lisääminen on tehty tosi helpoksi eikä vaadi 17 klikkausta + minuutin odotusta per laji.

  • Kannattaa varautua siihen, että osa datasta ei tule primääri-inputtina vaan havaintsijoilla on omat tietokantansa, josta he tavalla tai toisella exporttaavat Hyönteistietokantaan sisään tulevan datan.

  •    Hyöntiesharrastajilta tulee myös vanhojen aineistojen/kokoelmien läpikäyntimateriaalia, johon Havaintoerä-malli ei yleensä sovi, sillä pelkkien näytteiden perusteella ei voi tietää, ovatko ne varmasti samaa keräystä, vaikka etikettitiedot olisivat identtiset.

  •    Nykyinen Hyönteistietokanta on aika lailla suunniteltu uutta dataa ajatellen, mikä näkyy mm. siinä, että oletusarvoisesti siinä 1 ’tietorivi’ = 1 lajihavainto. Käytännössä usein museoaineistosta tallennetusssa datassa 1 rivi = 1 yksilö -> yksi lajihavainto voi koostua useammasta näyteyksilöstä.

T: Jere
Jere Kahanpää, Digitointikoordinaattori/Digitisation Coordinator
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, P.O. Box 17, FI-00014 University of Helsinki, Finland

http://www.luomus.fi/

Luomus on luonnon muisti.
Vaalimme ja tutkimme luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia. Avaamme kokoelmat yleisölle.
Teemme työtä luonnon, ihmisen ja yhteiskunnan hyväksi.

2 tykkäystä
14

En ole ihan varma kuuluuko tämä jo minkään vaihtoehdoista A, B, C, mutta yksi tallennustapa on:

  1. Mahdollisuus luoda “omia paikkoja” (ja jakaa paikkoja joko julkisiksi paikoiksi tai yksittäisille muille käyttäjille)
  2. Mahdollisuus kirjata havaintoja omaan paikkaansa, jolloin vain aika ja lajit syötetään
15

Havaintoja selatessa olisi hyvä saada näkyviin omat fenologiataulukot joka kehitysvaiheelle. Tällöin kehitysvaihe olisi pakollinen tieto havaintoja syötettäessä.

2 tykkäystä
16

Tämä menee osittain asian vierestä, mutta toisaalta ei…

Syötinpä eilen muutamasta paikasta jokusen havainnon Virtalan tietokantaan. Koska vanha käyttöliittymä on poistettu käytöstä, jouduin käyttämään niitä uusia lomakkeita. Kyllä muuten harmitti! Kun en halunnut tuhota oletusarvoja, jouduin syöttämään kaiken joka havainnolle uusiksi. Vanhalla käyttöliittymällä ei tarvinnut kuin palata edelliselle sivulle ja syöttää uusi lajinimi ja yksilömäärä. Niin että jollain tavalla tuo “kopioi edellinen” olisi hyvä saada toteutettua.

3 tykkäystä
17

Kokeile, toimisiko tämä…

http://www.hyonteiset.net/foorumi/viewtopic.php?f=62&t=49527&p=217723#p217723

18

Huomasin tuon ketjun ensin ja “vastasin” sinne. Tuo on itse asiassa vielä näppärämpi. Ovatko nuo tilapäiset paikat muistissa browserin sessiossa eli onko uusi tallennussessio taas oletusarvoilla? Tuo olisi minusta paras toiminta.

Ihmettelin eilen, kun en saanut sitä suoraa kirjautumista kotoa toimimaan, mutta tietokanta taisi olla nurin.

19

Jos tallennuslomaketta ei suljeta, niin kenttiin kirjoitettu tieto säilyy, vaikka käyttäjä painaakin ‘Talleta havainto’ -nappia. Seuraavaa havaintoa varten ohjelma tyhjentää suku- ja laji-kentät. Jos lomake suljetaan ja avataan sitten uudestaan, kenttiin tulevat käyttäjän määrittelemät oletusarvot.

UpCloudin palvelin joutui eilen palvelunestohyökkäyksen kohteeksi. Sellaista ei ole aiemmin tapahtunut.

20

Tuli tässä mieleen - hieman varsinaisen aiheen sivusta - selatessani laji.fi-sivustoa: Voisiko tuolla olla ladattavissa lajiluettelot Hyönteistietokannan tapaan myös ainakin pdf-tiedostoina?