Kääminen kasvaa tässä ylivuotisella uurrepesäsienellä. Kuvattu 25.08.2017 Espoossa Auroran puistossa. Käämisen sporangioiden kokonaiskorkeus ei taida olla yli 5mm. Pystyyköhän kuvasta määrittämään käämistä? Voisiko olla kalvokääminen? Kuvaa klikkaamalla pääsee katsomaan parempilaatuista kuvaa Flickriin.
Tiny slime mold growing on Fluted bird's nest by Henri Koskinen, on Flickr
Hei,
Stemonitiksen määrittäminen kuvasta voi toki joskus onnistua, mutta se vaatii yleensä mikroskopian.
Tavallisimmat Stemonitikset ovat mielestäni S. fusca ja S. axifera, joista S. fusca on tummempi. Todennäköisyys lienee 50 %:n luokkaa, jos tässä tapauksessa silti veikkaisi S. axiferaa…
Kiitos Marja. Kroppasin kuvaa. Sporangioiden päissä näkyy tuollaiset tummat jutskat jotka voisivat olla Suomen limasienissä kalvokäämisen kohdalla mainittuja kolumnellan kärjen kalvolevyjä… tai sitten ei… siitä joka tapauksessa johtui ajatukset kalvokäämiseen.
Ja pieniä nuo käämiset olivat, mittakaavana tuo uurrepesäsieni joka on korkeintaan 15 mm. Käämisten määrityskaavassa kaneli- ja tummakäämisten sporangioiden kokonaiskorkeudeksi on mainittu 7 - 20 mm eli ovat kookkaita käämisiä, kun taas kuvan kääminen on korkeintaan 5 mm. Heti pisti maastossa silmään tuo pienuus.
Pitäisi varmaan kuvailla näitä mikroskoopin kautta, en ole vielä alkanut tuohon puuhaan, vaikka systeemit on kyllä olemassa. Lähinnä luupilla tutkaillut ja kuvaillut makrolinssillä.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
