Ei oikein natsaa tuohon ehdottamaani Harmaaorvakkaan itiöiden suhteen…Monomiittinen mielestäni, sinkilöitä en löytänyt.
4. Jokin Postia?
Kasvoi Postialle (omasta mielestäni) hieman oudossa paikassa, erittäin lahon (laho 3-4)
kuusi maapuun sisällä. Tuoreenakin erittäin ohut, paperimainen, karvainen lakin yläpinta ja selvästi kevyen sinertävä.
Kuivanäyte kutstui lähes olemattomaksi. Tuoreena pienemmän kok n. 1cm, isompi reilu 2cm.
Pillit isoja 2/mm…
Tässä on varmaan ainakin kahta orvakkaa. Pitää skoopata.
Postia/Oligoporus (Oligoporuksetkin nykyään Postioita) tai Osteina undosa. Skoopattava.
Xylodon/Kneiffiella/Hyphodontia (vanhassa orvakkakirjassa kaikki Hyphodontioina, uudessa sarjassa ei vielä Xylodoneja ole), muitakin piikkisiä sukuja/lajeja on. Skoopattava.
Heittäisin tuohon 4 näytteeseen ehdolle ruostokäävän, Skeletocutis amorpha. Hieman oranssia säväystä ja ulkonäkö sopisi sille hyvin. Muuten Paulin kanssa samoilla ajatuksilla.
Ulkoiset tuntomerkit pätisi aika hyvin tuohon Rustokääpään, mutta mites kun on niin isopillinen (1-2/mm). Rustokäävällä kääpäkirjan mukaan 5-6/mm…
Kääpäkirjassa maininta myös - punaiset alueet muuttuvat KOH:lla puolukkamehun punaiseksi - eli päteekö tuo vain silloin kun kasvustossa on punaisia alueita? Kokelin tuota KOH-reaktiota kuivanäytteeseen, mitään värimuutosta ei tapahtunut. Yritin skooppailla näytettä mutta en oikein mitään selviä tuntomerkkejä vielä löytänyt, jotain irrallisia itiön tapaisia näkyi, mutta eivät kyllä selkeitä nekään olleet. Ja niiden muoto ei täsmää Rustokääpään. Löytämissäni Basidioissa ei ollut kiinni itiöitä. Haastava skoopata, mutta pitää vielä yrittää…
Ehkäpä sitten voisi olla Paulin ehdottama Osteina undosa. Puun sisällä kasvava itiöemä toki voi olla epätyypillinen. Löytyykö läpileikkauksessa rustomainen kerros, joka on heti basidioiden alla?
Nyt vasta muistin, että minullahan on siitä kuva. Kuvassa pillien reunoja seuraa tummempi tiivis kerros. Ei kuvassa on helppo nähdä, mutta tuossa keskemmällä on melko selkeä kohta. Stereoskoopin näkymässä näkyy paremmin.
Varmaan Tubulicrinis medius tuo, jolla on pitkiä amyloideja kystidejä. Kystideissähän kärki vähän levenee? Tuo suku on aika helppo tunnistaa kystideistä (vrt. kuitenkin Kneiffiella).
Samaa mieltä Paulin kanssa. Tubulicrinis medius ja Xylodon, joista todennäköisin on Xylodon brevisetus. Sillä on rihmoissa yleensä ruusukemaisia kidekokkareita. Itiöiden muoto sopii aika hyvin, mitta on tärkeä. Sen lähellä on ainakin yksi kuvaamaton laji, josta se on vaikea erottaa. Brevisetus lajilla pitäisi löytyä gleokystidejä, vaikka joskus niitä on vaikea löytää. Sinun pitää saada leike hyvin hajalle, jotta näet ne paremmin. Olen välillä joutunut tekemään useita leikkeitä eri kohdista, ennen kuin olen löytänyt. Sillä kuvaamattomalla lajilla on gleokystidejä myös, mutta ne ovat tavallisesti kapeampia ja monesta kohtaa kuroutuneita (moniliform) ja itiöt pyöreämpiä.
Skooppailin näytettä 5. Oletettu Xylodon Brevisetus. Omasta mielestäni sain näytteen aika hyvin haljalle, naputtelua jne…näkymät skoopissa ok, oma tulkintani niistä sitten ei niinkään. Kaikissa litkuissa uittelin näytettä, Cb, Iki ja Koh
Itiöiden muoto sopii hyvin, koko usein noin 5 x vähän yli 3-3,5, sillä kuvaamattomalla lajilla on pyöreämpi itiö. Mutta käsittääkseni tässä porukassa voi vieläkin piileksiä kuvaamattomia lajeja.
Samoin nuo kidesykeröt sopii, tosin samanlaisia voi olla muillakin.
Kuvissasi ei ole gleokystidejä, nuo alemmatkin vaikuttavat liian pieniltä. Tuo ylhäällä oleva epäilemäsi on basidioli. Oikea gleokystidi on paljon paksumpi ja suurempi ja yleensä värjäytyy CB:ssä kunnolla siniseksi ja KOH:ssa kellertäväksi. Niitä joutuu välillä etsimään pitkäänkin. Joskus ne eivät värjäydy ja silloin niitä on vaikeampi löytää. Rakenne pitää saada kunnolla hajalle, jotta löytää helpommin. Joskus ne suorastaan heti hyppii silmille. Valitettavasti minulla ei ole niistä kuvaa, mutta tässä alla sen kuvaamattoman lajin gleokystidi. Tällä ne ovat tavallisesti kapeampia, kuroutuneita ja vielä vaikeampi löytää. Valitettavasti brevisetus lajilla voi myös olla seassa tämmöisiä, mutta tavallisesti ne ovat selvästi paksumpia.
Ympyröimäsi hyyfidi on luultavasti jonkinlainen kystidi. Tällä ja monilla tämän suvun lajeilla on niitä erilaisia ja osa on nuppipäisiä.
Tämä brevisetus porukka on vaikea ja vaatii paljon kokemusta, jotta ne saa kohdilleen ja hyvin helposti näissä tulee vääriä määrityksiä kokeneellekin skooppaajalle. Kuusiotaraspikka, Xylodon asperus on hyvin paljon samanlainen kuin tuo kuvaamaton laji itiöiden osalta. Lisäksi sen tuntomerkit vaihtelevat suuresti itiöiden koon ja ulkonäön osalta. On ollut vaikea hyväksyä eri näytteitä samaksi lajiksi, mutta niin sekvenssi väittää. Asperus on siis näistä ehkä se vaikein määritettävä joissakin tapauksissa.
Ei luovuteta vielä. Jos vielä viitsit käyttää aikaa, kokeile löytää gleokystidi. Ota lasin alle hituja eri kohdista itiöemää. Olisi myös sinulle hyvä oppi tulevaisuutta varten, kun sen ensimmäisen kerran löydät. Ensimmäinen kerta on vaikeampi. Kun on kerran nähnyt, helpottaa se jatkossa määrityksiä. Jos sen löydät ja näyttää oikealta, niin voimme minusta lukita nimeksi Xylodon brevisetus.
Missä litkussa gleokystidit olisi parhaiten havaittavissa? Vai onko sillä väliä cb, IKI, KOh? Kääpäkirjassa maininta: Gleokystidit ovat keltaisen, öljymäisen aineen täyttämiä nuijamaisia soluja itiölavassa…Sitä tuumailin että näkyykö/onko gleokystideillä jokin värireaktio tietyssä nesteessä? Kun kääpäkirjassa on piirroskuva gleokystidistä keltaisena…voiko tuon keltaisuuden havaita CB:ssä?
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
