Muutama kääpä?

[Ilari_Kamarainen]

Nämä kaikki ovat tuoreelta / lehtomaiselta kankaalta. Vaala 18.4.2026

1. Jokin resupinaattinen männyllä. Pämänty pölkky melko kova, mutta sisältä pehmeä, eli puukko upposi kuitenkin kunnolla. Tämä oli pahvimaista, eli siis kun raapaisi ei käävä revennyt kynnen väliin ym. Todella ohut kerros. Tuoreessa näytteessä ehkä hienoinen makea tuoksu.

2. Olisiko rivikääpä? Pienehkön havupuupölkyn päädyssä. Pölkky melko laho, mutta pinnasta kuitenkin kova.
   Melko paksu ja todella sitkeä. Ehkä hieman lakin alkua. Ei oikeastaan tuoksua.

3. Onkohan tämä kääpä vai ei? En osaa sanoa onko tuossa matalia isohkoja pillejä vai vain joitain poimuja tms.
   Ohuehkon pihlajan alapuolella. Melko korkealla kuitenkin maasta.

4. Pienehkön ja pehmeän todennäköisesti männyn kappaleen alla maata vasten. Todella pehmeä ja hauraan oloinen kääpä. Laho vaikuttaisi ruskolaholle. Suurehkot pillit, ehkä 1-2 /mm. Ei tuoksu.

Näistä kaikista on näytteet kuivumassa.

[PauliJ]

1. Katkokäävästä lähtisin, mutta sen pitäisi olla mureneva. Pillikokoa hankala arvioida kuvasta. Jos on Melzeriä ja skooppi, katso, ovatko rihmat amyloidit (violetinharmaat).
2. Rivikääpä varmaan.
3. Varmaan rosokääpä.
4. Anomoporia kamtzchatica voisi tulla kyseeseen. Arvelemasi pillikoko menisi paremmin A. bombycina -lajiin. Tällaisia valkeita pehmeitä kääpiä on muitakin, esim. Trechispora ja Byssoporia. Näitä voi arvailla maastossa aika hyvällä menestyksellä, mutta ovat skooppitavaraa kuitenkin.

[Ilari_Kamarainen]

Viikolla mulla on aikaa, niin kokeilen skoopata koulun skoopilla. KOH löytyy, mutta ei muita reagensseja. Aikakin sammalille koulun skoopit riittää hyvin, mutta saa nähdä onnistuuko kääpien kanssa.

Edit. Lueskelin Niemelän kirjaa ja tuo A. bombycina vaikuttaa näin alustavasti sopivimmalle. Olisi vieläpä NT.

[Ilari_Kamarainen]

Tänään päivällä skooppailin näytteitä Niemelän kirjan kanssa. Koulun skooppi ja ~3% KOH. Tämmöistä sain näkymään.

1. Katkokääpä oletettu. Kuivanäyte edelleen pahvimainen, mutta kun tein leikettä niin ohuet suikaleet murenivat.

Tässä on ehkä itiöitä:

Eli olisivat pallomaisia.

Tältä löysin mielestäni selkeitä tukirihmoja. Pitkä, paksuja ja paksuseinäisen oloisia:

2. Rivikääpä oletettu. Skooppasin tämänkin ihan harjoitus mielessä.

Onkohan tässä ihan vain leikattujen rihmojen päitä?

3. Rosokääpä oletettu.
   Tässä on mielestäni itiöitä. Muoto ei ehkä kyllä sovi Niemelän kirjan piirroksiin rosokäävän itiöitä?
   
   

Onkohan tämä sinkilä? Väliseinää ei kyllä näy, mutta tuollainen pullistuma.

Onkohan tässä kiteiden peittämää rihmaa? Tällaisia löytyi muutama.

Tämäkin on mielestäni itiö, mutta tällainen löytyi vain yksi. Jostain muualta eksynyt?

4. Harsukääpä oletettu. Kuivanäyte kellertävän valkoinen, ei violetin harmaa niinkuin kirjassa sanotaan käpäläkäävästä, joten se varmaan on poissuljettu.

Tästä löysin mielestäni varmempia sinkilöitä.

Ja skoopatessa hahmottelin paperille tällaista: tästä en saanut skoopissa hyvää kuvaa.

Tässä taitaa olla itiöitä. Paperille hahmottelin hyvin lyhyen sylinterimäisiä itiöitä. Kuvassa ne ei näy yhtä hyvin kuin skoopissa.

[Ossi_Ryhanen]

Hienoa että laitoit skooppikuvia, näitä toivoisin enempikin foorumille jos on mahdollista skoopilla katella näytteitä …lajeja en kommentoi, kun tieto ei riitä laji arveluihin, mutta sinkilöitä ja itiöitähän niissä näkyi.

[Ilari_Kamarainen]

Oletko sitä mieltä, että katkokääpä oletetun kohdalla kans itiöitä? Jos on niin sitten ei sovi katkokääpään.

[Ossi_Ryhanen]

Jos tarkoitat tuot ykkös skoopikuvaa, ja niitä pyöreitä palleroita, niin ei Katkokokääpämäisiä. Katkokäävällä sellaisia nakkimaisia…
siinä tumman (neulan?) kohdalla jotain käyrää mutta niin epäselvä että en tiedä onko itiö vai ei.
Kato siitä Niemelästä se Katkoäävän itiön muoto, jos sinulla kirja on…

Näytteessähän voi olla joskus joidenkin muiden kasvustojen itiöitä, sekin vielä lisää haastetta määrityksiin.

Se vielä lisäystä että: Kannattaa etsiä näytteistä Basidioita ja niissä kiinni olevia itiöitä silloin ne on sen lajin itiöitä.
Niemelässä sekin selostettu että kuvin selitetty…

Aikaa ja kärsivällisyyttä skooppaus vaatii mutta välillä palkitseekin…

[Ilari_Kamarainen]

Niemelän kirjan kanssa näitä tutkinkin. Eroa juurikin mietin, sillä jos nuo on saman lajin itiöitä niin ei ole katkokääpä. Mutta enpä kyllä ole varma siitä onko ne tuon saman lajin. Niitä katkokäävän makkaroita en löytänyt.

Miten muuten se rihmojen turpoaminen ilmenee? Niemelän kirjan mukaan katkokäävän rihmojen pitäisi turvota KOH:Issa.

[Ossi_Ryhanen]

Tuohon kysymykseen, rihmojen turpoamiseen oliskin hyvä saada selvennys.
Mitä se tarkoittaa?
Jossain eri litkussako? KOH, Mlz,Cb ?
Mihin verrata sitä…turpoamista?

[Ilari_Kamarainen]

Tästä ketjusta löysin ehkä vastauksen:

Mikä kääpä männyllä?

Eli oli veteen verrattu ja sitten kun lisätty KOH tukirihmat turposivat ja liukenevat. Tänäänkin on aikaa niin pitääpä jatkaa harjoittelua​

[PauliJ]

Eka on hankala nähdä kuvista. Pallukat voivat olla jotain muuta kuin lajin itiöitä. Kannattaa katsoa, löytyyhän siitä itiölavaa eli basidioita ja basidioleja. KOHilla voisi myös varmistella rihmastorakennetta, onko dimiittinen. Hakataan hyvin hajalle ja katsotaan, millaisia rihmoja löytyy. Muista, että alkeisrihmassakin voi olla paksu seinä, joten pitää myös yrittää nähdä väliseiniä. Se Melzer olisi hyvä. KOH-reaktio ei ole läheskään niin selkeä kuin vaikka paperiludekäävällä. En ole sitä ainakaan aikoihin A. xanthalta katsonut.

Mielestäni itiöt ja kiteiset rihmat sopivat rosokäävälle. Vertaa rytökääpään, joka on pohjoisessa melko harvinainen ja yleensä selvemmin pillinen eikä piikkinen. Sinkiläehdokas on varmaan jokin rihmanmutka.

Anomoporiaksi ehdottamani on höttöinen ja helposti hajoava, joten siitä näkee helposti sinkikät ja rihmastorakenteen. Sinkilöitä on kuvassa. Itiöt voisivat sopia, mutta Melzer olisi hyvä ja samaten pitäisi pystyä mittaamaan.

[Ilari_Kamarainen]

Miten sinkilällisyys ilmenee? Jos laji on sinkilällinen onko sinkilä silloin jokaisen väliseinän kohdalla, vai onko lajeja, joilla sinkilöitä löytyy vain sieltä täältä?

Katkokääpä oletetulta en löytänyt sinkilöitä, en kyllä oikein väliseiniäkään nähnyt vaikka yritin niitä etsiä. Niittä pallomaisia itiön näköisiä löytyi. Basidioita ja basidioleja saatoin löytää muutaman, mutta en mitään selkeästi Niemelän piirroksissa kuvatun näköisiä. Kun naputin hakkelukseksi näkymä oli semmoista hyvin samanlaista kapeaseinäisen näköistä rihmaa ja sitten niitä isompia paksumpia suoria rihmoja. Niistä suorista rihmoista yritin löytää väliseiniä, mutta en löytänyt. Tässä kuvia:
onkohan tässä basidio?

Tai tässä, tuollainen pylpyrä jossa kiinni pienempiä pylpyröitä:

Tässä sitten kuvaa ainakin rihmoista:

Onkohan nämä basidioleja?

Tässä jotakin suurempaa ja vahvemman oloista rihmaa.

Anomoporiaa kun tutkin löytyi todella paljon itiöitä. Nyt skoopatessa ne vaikuttivat hieman nystyisille. Itiöt olivat semmoisena tiheänä massana ja lisäksi sulkunesteen sessa kellumassa. Rihmastorakenteesta sen verran, että vaikuttaa ehkä monimiittiselle. Näkyi siis vain samanlaista sinkilällistä rihmastoa enkä löytänyt mitään tukirihman näköistä.

[PauliJ]

Kuvauksesi pitkistä suorista ja väliseinättömistä rihmoista sopii dimiittiseen. Alkeisrihmoja ja sinkilöitä on monesti vaikea löytää, koska tukirihmaa on niin paljon. Kuvassa saattaa näkyä ehkä vähän rupsahtanut basidio, jossa olisi itiö kiinni.

Sinkilällisellä lajilla on useimmiten sinkilät joka väliseinässä ja sinkilättömällä niitä ei ole missään. Poikkeuksia on ainakin orvakoissa. Käävistä tulee mieleen Byssoporia mollicula, jolla voi olla satunnainen sinkilä, vaikka se muuten on sinkilätön.

Kuvasi teräväpäinen jokin paksumpi rihma ei varmaan kuulu käävällesi, vaan on jotain määrityksen kannalta ylimääräistä törkyä.

Anomoporia-ehdokkaan piikkiset itiöt, jollaisia kuvassasi näyttäisi olevan, vievätkin sukuun Trechispora. Jos löydät kiteitä, voit ehkä niiden perusteella päästä lajiin. Kuvassasi on ehkä pieniä kiteitä, mutta en saa riittävästi selvää. Tämä näyte vaikuttaisi hyväkuntoiselta, joten siitä voit katsella basidioita ja basidioleja. Tulkintasi monomiittisyydestä on oikein itiöiden osoittaman suvun perusteella.

[Ilari_Kamarainen]

Skooppailin tänään Trechipora ehdokasta.

Luulen että tässä on kiteitä, mutta ovatko käävästä vai jotain muuta, en ole varma:

Tuollaisia melko symmetrisiä kuusikulmaisia. Jos ovat oikeita kiteitä niin laji taitaa silloin olla T. hymenocystis? Olivat kuitenkin irtonaisina eivätkä rihmastossa kiinni.

Yritin tehdä leikkeen siten, että saisin ikäänkuin poikkileikkaus en pillin seinästä ja näkisin itiolavan siinä molemmin puolin. No eihän se oikein onnistunut, mutta jotakin sinne päin sain ehkä aikaan:

Tätä mietin, että onko tämä sittenkin jotain muuta, kun löytyi tällaisia isompia ja paksumpia sinkilällisiä alkeisrihmoja. Voiko olla erilajin rihmadtoa sekaisin?

Onkohan tässä jonkinlaisia rakkuloita? Toiset rihmastossa selkeästi kiinni ja toiset ikäänkuin pisaroita rihmaston seassa.

Kunhan tilaus tulee niin kokeilen CB+ tällä Trechiporalla. Itiöillä pitäisi olla CB+

[PauliJ]

Havaitsemasi kiteet ovat varmaan jotain muuta kuin Trechisporan kiteitä muotonsa ja irtonaisuutensa vuoksi. Joskus kiteitä on vaikea löytää. Vanhoissa itiöemissä ne taas voivat olla epämääräisiä möykkyjä. Jos sienellä oli ritsomorfeja, niistä voisi löytyä tyypillisiä kiteitä.

Poikkileikkauskuvissasi on mielestäni jotain muuta kuin hyväkuntoista pilliä. Ainakin jotain puun/kasvin jätettä olen näkevinäni. Tällaisina poikkileikkauksina leikkeet tulisi pyrkiä tekemään. Hyvien leikkeiden teko vaatii harjoittelua ja terävää partaterää.

Poikkeava rihma on jotain muuta lajia, jotain orvakkaa todennäköisesti.

Rakkuloista en osaa sanoa.

[Ilari_Kamarainen]

Tänään kokeilin skoopata Trechisporan ritsomorfeja. Mitään selkeästi kiteiltä vaikuttavaa en löytänyt, vaan tuollaista jännää pientä “sirpaletta” joka on varmaan jotain muuta.

Lisäksi sain aika hyvää kuvaa rihmastorakenteesta. Mietin noita jännästi levenevä rihmojen päätyjä, jollainen näkyy aikalailla tuon neulan kohdalla. Ovatkohan ne niitä ampullimaisia laajentumia?

[PauliJ]

Kyllä tuossa näyttäisi kiteitä olevan. Lähinnä T. molluscan varmaan.

Kuvassasi näkyy ampullimaisesti laajentunut rihma. Alla kuva orvakkakirjasta (Corticiaceae of North Europe vol. 8)

[Ilari_Kamarainen]

Hyvin samanlaisen näköinen näkymä kuin mitä sain. Iteet eivät olleet ainakaan nuoli/piikkimäiset niinkuin T. candidissimalla. Eivätkä kyllä suorakulmaiset tai kuusikulmaiset niinkuin T. hymenocystisillä. Eli T. mollusca jää jäljelle.