Männyn alapinnalla kasvoi resupinaattinen kääpä, joka on alkanut irtoilla alustastaan. Pillipinta on pääosin kellertävä, mutta reunoilta valkoinen ja keskeltä paikoitellen jopa ruosteenruskea. Käävän kokonaispaksuus on noin millimetrin. Pohjamalto on ohut ja väriltään ruskea. Pillejä on noin 3–5 millimetrillä.
Mikroskooppisista piirteistä en ole aivan varma, koska näytteessä saattaa olla jonkinlaista kontaminaatiota. Näytteen itiöt ovat kooltaan noin 5 × 2,3 µm, mutta en pystynyt varmistamaan, kuuluvatko ne oikeasti tälle käävälle. Rihmastorakenne on nähdäkseni dimiittinen. Suurin osa rihmoista on läpikuultavia, mutta joukossa on myös kellertävänruskeita alkeisrihmoja. Ainakin KOH:ssa alkeisrihmojen sisällä on paljon pisaroita.
Maku on hyvin mieto, olematon. Haju vastaa mielestäni kuvausta riekonkäävän hajusta eli kirpeää omenaa, mutta se voi olla myös kuvitelmaa, koska en ole koskaan haistanut riekonkääpää. Löytöpaikka oli jokseenkin vanha mäntymetsä, mutta ei todellakaan aarniometsä. Voisiko tämä siitä huolimatta olla riekonkääpä, vai onko muita vaihtoehtoja? En huomioinut lahotyyppiä maastossa, mutta kai se tässä kuvassa näyttää ruskolaholta?
Ei tuo oikein riekonkäävältä näytä. Sen itiöemän reunoissa olisi varmaankin punaruskeaa sävyä nähtävissä, tuossa reunat ovat valkeat. Riekonkäävän kasvualustakin on yleensä pidemmälle lahonnut kelorunko tai pienikin kappale aika monesti.
Veikkaisin Skeletocutis biguttulataa. Olisit ehkä huomannut KOH:ssa, jos tukirihmat olisivat turvonneet kuin S. papyracealla.
Tähän aikaa vuodesta moni näyte tuppaa olemaan huonokuntoinen. Jos itiölava on täysin hajonnut ja jäljellä on epämääräistä rihmastoa, voi näytteen jättää määrittämättäkin.
Totta puhut. Minua hämäsi se, että netistä löytyy niin monennäköistä riekonkääpää. Kun nyt mainitsit tuon S. papyracean, kokeilin katsoa näytettä pelkässä vedessä. Se on tosiaan aivan erinäköinen vedessä, kun kaikki tukirihmat ovat jäljellä. Laitoin pisaran KOH:ta sekaan, jolloin tukirihmat alkoivat pikkuhiljaa hajota. Paperiludekääpä tämä taitaa siis olla.
Myös hopeakäävällä tukirihmat turpoavat ja sulavat KOH:ssa. Tämä ei kuitenkaan hopeakäävältä vaikuta. Onnistut ehkä löytämään kiteisiä suurihmoja.
Myös aarniomänniköiden uhanalaisella lajilla, kalkkikäävällä, tukirihmat turpoavat, mutta se tämä ei missään nimessä ole.
Riekonkääpä voi olla nuorena hankala määrittää maastossa, mutta skoopissa löytyy kuitenkin useimmiten helposti ruskeita rihmoja puun ja ja sienen mallon rajalta.
Kyllä, löysin kiteisiä rihmoja. Kiteettömiä rihmoja näytteessä oli useamman värisiä, ja yhdellä skooppauskerralla löysin jopa tummia seetamaisia rakenteita. Sellaisia ei paperiludekäävällä eikä kai riekonkäävälläkään pitäisi olla, joten ovatkohan ne peräisin jostain toisesta eliöstä (käävän loisesta tms.)?
Varsinkin huonokuntoisesta näytteestä tehty preparaatti on monesti täynnä kaikenlaista ylimääräistä roskaa. Jotain ihmeellistä sienirihmaa, levää, outoja itiöitä yms. löytyy usein. Tuollaisia oppii kyllä jättämään huomiotta määritystä sotkemasta, mutta olisihan niille kiva saada selityksiä. En tiedä yhtään, mikä tuo ruskea “seetakimppu” voisi olla, mutta ei ainakaan kuulu paperiludekäävälle.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
