Pursukääpä? Tuoksu muistuttaa mielestäni suopursua. Kuusimaapuu. Tämä yksilö oli ainut jotenkuten hyväkuntoinen. Muut olivat jo ihan huonoja. Muutamalla rungolla kasvoi. Latvakankaalle on ilmeisesti tehty istutuksia (pursu- ja välkkyludekääpä), mutta ne on Laji.fin havainnon mukaan toisessa päässä aluetta.
Voisiko olla liekokääpä? Melko kovalla mäntykelomaapuulla. Tuoksu sopisi mielestäni heikosti aniksen tuoksuiselle. Muistuttaa raidantuoksukäävän tuoksua, mutta heikko.
Näyttää korpiludekäävältä, mutta kannattaa skoopata. Voisit mm. katsoa, millaiset pillien suurihmat sillä on, niin saat varmistusta. Ovat korkkiruuvimaiset ja kiteiset.
Pursukääpä
Voisi hyvinkin olla liekokääpä, mutta kannattaa varmistaa skoopissa. Sen muoto ja ulkonäkö vaihtelee iän myötä ja on välillä epätyypillinen. Vaihtoehdot menevät Phellinus sukuun. Tuoksu viittaa liekokääpään.
Hytyrypykkä
Voisi olla riekonkääpä. Kasvupaikka ja alusta on sille tyypillinen. Löytyy usein 3-4 lahon mäntymaapuun latvaosasta. Mutta kuvan perusteella en ole siitä varma. Kuvan väri voi hieman harhauttaa.
Postia, ehkä maitokääpä (se, mikä ennen oli harmokäävän nimellä ja yhdistettiin maitokäävän kanssa).
1 Näyte kellastui ja käpristyi sisäänpäin, mikä sopisi korpiludekäävälle. Skoopissa löysin itiöitä, mutta niitä korkkiruuvimaisia suurihmoja en nähnyt. Törmäsin kirjassa myös kuultoludekääpään, jolle on tyypillistä kasvaa kynsikääpien päällä kuusella, mutta kuivuvan näytteen käpristyminen ja väritys sopii korpiludekääpään. Kuultoludekäävän kohdalla ei mainittu näytteen käpristymistä sisään päin.
3 Tämä ei, harmi kyllä, liekokääväksi enää sovi. Skoopissa löytyi selviä seetoja ja sinkilättömiä väliseiniä. Myös itiöitä löytyi hyvin. Itiöiden muoto ja pillien koko eivät oikein sovi riukukäävälle. Jos kyseessä olisi kuusi, sanoisin tätä siperiankääväksi. Ainut järkevä mihin tämä sopisi sen lisäksi olisi männynkääpä. Kasvaako se kuitenkaan tällaisilla jo kaatuneilla kelopuilla?
6 Kuivurissa näyte kuivui lähen kynsimäisen ohueksi pieneksi palaksi. Näyte mustui yläpuolelta lähen kokonaan, ja pillipinta on hieman kellastunut. Mulla on Niemelän kirjan vanhempi painos, jossa maito- ja harmokääpä ovat vielä erikseen. Harmokäävän kohdalla mainittiin alapuolen kellastuminen, eli se sopisi ainakin siltä osin.
Nuo itiöt kuvassa näyttävät ihan liian paksuilta korpiludekäävälle. Mieleen tuli mahdollisuus istukkakäävästä, Rhodonia placenta. Sen rihmastorakenne on monomiittinen, kun ludekäävät ovat dimiittisiä. Istukkakääpä on yhtä mehukas kuin korpiludekin ja kuivuessaan käpristyy paljon.
Olen kerännyt männynkääpää hakkuutähteenä olevasta sahatusta pölkystä, joten kasvaa myös kaatuneella puulla.
Skooppailin tänään hyppytunnilla tuota riekonkääpä epäilyä. Mielestäni löysin selviä sinkilättömiä väliseiniä, joten riekonkääpä tämä ei oikein voi olla. Se riekonkäävän tumma kerros lähellä puun pintaa tältä kuitenkin löytyy, jos tulkitsi oikein. Jos olen tulkinnut tumman kerroksen oikein jäljelle jäisivät sopulinkääpä ja kennokäävät. Tämä kasvoi männyllä, enkä huomannut mitään muuta kääpää samalla puulla, joten nekään eivät sovi. Jotain olen siis tulkinnut väärin, mutta mitä? Jonkinlaista pientä kidettä tällä näyttäisi olevan ainakin suurihmoiksi tulkitsemissani rihmoissa. Itiöitä tai itiölavaa ylipäätään en onnistunut löytämään.
Nuo sinkilättömät poikkiseinät ovat varmaan jonkin muun lajin, jonkin “homeen” tai loisen tms. Jos et löydä itiölavaa, näyte on todennäköisesti huonokuntoinen, ja silloin yleensä löytyy myös kaikkea epämääräistä rihmaa ja itiötä. Kuvasta en erota Anthoporian ruskeita rihmoja, vaan näkemäni ruskea on pikemmin käävän alla olevaa puuta tms.
Tuossa riekokääpäepäilyssä tuo tumma kerros koostui rihmoista, mutta en osaa sanoa johtuuko väri sitten huonosta kunnosta.
Tänään oli aikaa taas skooppailla niin katsoin maitakääpäepäilyä. Sinkilät löytyy, itiölapaa ja itiöitä löytyi. Itiöt olivat kapeita ja allantoideja. Ne olivat kylläkin pieniä, joten 400x ei kunnolla erottanut muuta kuin muodon juuri ja juuri. KOH:saa rihmat vaikuttivat hyytelömäisille ja reilusti turvonneille, ainakin jos vertasi CB näkymään, missä rakenne oli aika tiivis. Melzerillä en ehtinyt tätä katsoa. Ainakaan mikään ei ole ristiriidassa maitokäävän lajikuvauksen kanssa.
Edit. gleokystidejä yritin etsiä, mutta en löytänyt. Niiden hän pitäisi kai erottua melko hyvin kellertäviä KOHin kanssa? Vaikuttaako liuoksen voimakkuus siihen? Liuos mitä käytän on vain noin 3%
Riekonkäävällä on pohjalla ruskeita rihmoja, mikä on yksi sen tuntomerkeistä. Kuvassa myös näkyy alla edellisvuotista itiöemää reunoilta, joten ruskea voi olla myös sen rihmastoa.
Hivele sormilla kuivaa itiöemää (jos siinä on tasaista pintaa), onko se hyvin sileä, samettimaisen tuntuinen sormissa? Se on hyvä lisävihje riekonkäävälle.
Maitokäävän itiöt on pieniä ja 400x suurennoksella niistä saat juuri tuon muodon. Gleokystidit on tällä aika huono tuntomerkki, sillä niitä ei aina ole ja niitä kehittyy vasta vanhempaan itiöemään. En tiedä, miten paljon liuoksen vahvuus vaikuttaa reaktioon. Ei ole kokemusta siitä. Mutta myös gleokystideissä on eroja. joissakin keltaisuus on voimakasta ja joissakin ei ollenkaan. Myös basidiot voivat joillakin lajeilla olla melko keltaisia KOH:ssa, jolloin pienen kystidin erottaminen niiden seasta voi olla vaikeaa.
Kyllä se riekonkääpäepäilyn pillipinta on melko sileän samettisen tuntoinen. Täytyy vielä maanantaina kokeilla skoopata, jos saisin paremmin jotain irti. Samaten tuota maitokääpää, sillähän pitäisi olla Melzerissä punaharmaat rihmat.
Ehkä siinä on jotakin punaharmaata, mutta en ole varma onko sitä mitä haetaan. Ongelmana on varmaan liian paksut leikkeet. Niin ja katsoin CB:ssä uudestaan. Ei ollut enää niin epämääräisen tiiviin näköistä, kun muistin tällä kertaa lämmittääkin sitä😂
Tästä on vaikea sanoa, koska skooppien valoissa on eroja ja omalla tutulla skoopilla ne tunnistaa paremmin. Ja kun mukaan lisätään kuva, värit voivat vielä muuttua. Saattaa olla ihan oikein, mutta en uskalla tämän perusteella sanoa mitään varmaa.
Sinulle pitää saada vertailumateriaalia, joihin voit verrata omia näytteitäsi. Itse käytän sellaisia paljon. Itse asiassa olen jo kerännyt sinulle ylijäämäkeräyksistä näytteitä, jotka eivät mene museoon, mutta ne ovat pääasiassa olleet orvakoita. Jos pääset alkutalvesta tulemaan mikroskopiapiiriimme, voimme katsoa näitä ja yrittää järjestää sinulle myös vertailumateriaalia kriittisistä lajeista.
Tänään yritin skooppailla tuota istukkäkääpäehdokasta. CB:ssä yritin löytää niitä hiutaleiksi hajoavia rasvapisaroita. No ehkä löysin niitä, mutta en ole varma. Myös itiölapaa löytyi hyvin, mutta kuvaa en oikein kunnolla saanut. Hommasin uuden puhelimen ikivanhan tilalle ja kamera on huomattavasti parempi. Skoopista kuvaamisessa en oikein onnistunut. Epätarkaksi jäi kuva.
Selkeiden skooppikuvien saaminen on vaikeaa. Se vaatii erityisen hyvät leikkeet. Rasvapallot voivat olla hankalia. Tuosta kuvasta en pysty sanomaan paljoa. Tämä taisi olla kuuselta, jolloin skoopissa ja maastossa samannäköinen kelomännyillä kasvava erakkokääpä ei tule kyseeseen - myöskään itiömuoto jossain aiemmassa kuvassasi ei sopinut sille. Ehkä voisit vilkuilla vielä Postia-sukua.
Ps. Itiölavan perusmuoto on itiölava, ei itiölapa.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
. Epätarkaksi jäi kuva.