Nurmikkoalueella, ympärillä lähinnä vaahteraa. Karhula 27.9.
Hygrocybe ceracea, yleisimpiä nurmikkkovahakkaitamme.
Vaahteran kanssa sillä tuskin on mitään tekemistä. Paremmin sopisi vaikka se Pilosella, jonka lehti näkyy siellä. Toisin vasta kahdesta niittyvahakkaasta on osoitettu että ne ovat kasvien systeemisiä endofyyttejä - mukana heti siemenessä. Ja se kasvi oli Plantago, olisiko ollut lanceolata.
1 tykkäys
Nostetaan tämä ketju vielä esille, koska ahovahakkaan (Hygrocybe ceracea) sijaan olin itse tarjoamassa ensin toista vaihtoehtoa eli keltavahakasta (Hygrocybe chlorophana). Aloin sitten pohtimaan näiden lajien makroskooppisia eroja, tutkin kirjallisuutta ja miten ne oikeastaan tuosta kuvasta näkyvät. Päädyin seuraavaan:
- keltavahakas on selvästi limaisempi, varsinkin jalasta. Kuvasta limaisuus ei kuitenkaan kovin hyvin välity. Ja muistaakseni tuolloin syyskuun loppupuolella oli muutama poutapäivä, jolloin tahmeakin lakki saattaa vaikuttaa kuivalta.
- keltavahakkaan heltat ovat kolotyviset, ahovahakkaan johteiset tai leveätyviset. Tuosta kuvasta saa aika tarkasti katsella, kumpi näistä vaihtoehdoista sopii paremmin. Ehkä ne nyt kuitenkin ovat lähempänä leveätyvistä kuin kolotyvistä.
Yhteenveto: nyt uskon itsekin että kyseessä on tosiaan ahovahakas, kuten Bellissimo ehdotti. Mutta aika tarkkana näiden kanssa saa olla.
1 tykkäys