Hyvällä kalkkipaikalla lehdossa Pieksämäen Ankelessa 13.08.tuli vastaan tämmöisiä mörskyjä
Mittasin vähän reilummin itiöitä ja k.a. oli 10,70 x 17,70.
Lueskelin Skredeä
https://www.researchgate.net/publication/340431565_The_genera_Helvella_and_Dissingia_Ascomycota_Pezizomycetes_in_Europe_-_Notes_on_species_from_Spain
http://www.ascofrance.fr/uploads/forum_file/HELVELLA-EUROPE-Persoonia39-Skrede-201-253-0001.pdf
Parhaiten sopisi Helvella pulla. En nyt oikein tiedä mikä muu laji olisi tässä hyvänä vaihtoehtona. Itiöt liian pienet Helvella sublicialle ja muutenkaan tuo itiöemän muoto ei oikein sille sopisi.
Jos on ehdottaa jotain muuta lajia niin kiinnostaisi kovasti.
H. pezoides taikka H. fallax tuo ei mielestäni ole, eikä myöskään silojalkamörsky.
Tämä pieni puolen hehtaarin lehtokuvio on super hospotti, kannattaa kurkata jos siellä päin liikkuu. Aina löytyy jotain uutta ja kiinnostavaa. Tällä kertaa mm. keltamaitomaljakkaita, karvasatulamörskyjä, siiliukonsieniä, viherukonsieniä, jotain vahanuijakasryhmän lajia etc…
1 tykkäys
Löysin syyskuussa toisen vastaavan esiintymän noin kilometrin päässä tästä ensimmäisestä. Biotooppi sama, kalkkivaikutteinen lehto Ankelen kalkkilouhoksen vieressä, sellainen hämärä lehtorytö jossa karikkeen seassa vaikeasti huomattavissa.
Dissingillä H. sublician eli harmaasatulamörskyn itiökoko on 19-21.5 x 11-12 µm. Skredellä H. pullan itiökoko on 17.6–19.0 × 10.6–12.0 µm.
Mielestäni nämäkin sopivat parhaiten H. pullaksi, ainakin Skreden (2017) artikkelin perusteella.
Edit laitan tähän vielä lainauksen Skrede et al. 2020 artikkelista jossa kommentoidaan H. pullaa
Notes: This grey to blackish species of the /fallax - pezizoides lineage may resemble H. poculiformis and H. sublicia (of the / rivularis - sublicia lineage) in colour, however, both ascoma ontogeny (permanently saddle shaped and bilobate in H. pulla versus cupulate to applanate to compressed in H. poculiformis and H. sublicia) and microanatomy (ascospore mean values 18.3 × 11.4 µm in H. pulla versus 19.2 × 10.0 µm in H. poculiformis and 20.1 × 12.5 µm in H. sublicia) as well as molecular data easily discriminate among the three.
Skrede et al.: The genera Helvella and Dissingia (Ascomycota: Pezizomycetes) in Europe – Notes on species from Spain
Helvella pulla puuttuu laji.fistä, mutta taidan silti laittaa nämä kaksi keräystäni H. pullaksi laji.fihin. Toivon mukaan saan nämä sekvensoitavaksi jossain vaiheessa.
Hei,
skooppasitko tuoreena vai kuivattuna? Kuivatuissa näytteissä kaikki on yleensä pienempää kuin tuoreissa ja muutenkin menetetään monia tunnistamista helpottavia yksityiskohtia.
Tosin ainakin vanhemmat dokut sisältävät usein lähinnä kuivanäytteiden ominaisuuksia…
t: Marja
Kaikki mitat on kuivanäytteistä.
Hei,
vilkaisin julkaisua ja siinä ei ole mainittu ovatko mitat tuore vai kuivanäytteistä, mutta kun kyseessä voisi olla museonäytteet, niin luultavasti ne ovat kuivanäytteitä.
Huomasin muuten yhdeksi eroksi myös, että H. pullan parafyysien päät laajenevat 8-12 leveiksi ja H. sublician 4-7. Kuvassasi mitat kuuluvat noihin jälkimäisiin…
Skredellä (2017) oli käsittääkseni tutkittavana tuhatkunta museonäytettä ja parikymmentä tuorenäytettä. Skrede ei kuitenkaan erottele kuiva/tuorenäytteiden itiömittoja. Minulla on sellainen käsitys että Helvellojen itiökoot ovat samat tuorenäytteissä ja rehydratoiduissa kuivanäytteissä, En sitten tiedä jos on todella vanhat museonäytteet vaikuttaako tuo rehydratoitujen itiömittoihin. Omat kuivanäytteeni on skoopattu ekan kerran viikon sisään keräyksestä ja nyt uudestaan 3 - 4 kuukauden kuluttua keräyksestä.
Parafyysit on vähän kapeat. Pitää varmaan tehdä vielä yksi preparaatti ja mitata näitä useampia. Tuosta toisesta keräyksestäni kuvasin myös parafyysit mutta jäi mittaamatta, näyttävät kyllä ehkä pikkusen nuiijamaisemmilta.
Näissä Helvelloissa nimien saaminen on vaikeaa ja kaikki nimet on enemmän tai vähemmän epävarmoja. Nimiä on paljon ja samaten taksonomisia näkemyksiä. Skreden näkemyksetkin taitavat olla hieman debatoituja. Perusongelmana taitaa olla se että näiden sekvensointi on kovasti hankalaa kun ITS alueesta ei saada mitään järkevää ulos. Nyt olisi kuitenkin Finbolissa suunnitelmissa vuodelle -25 Helvellojen sekvensointia ja olen näitä keräillyt ja tutkiskellut tuota silmällä pitäen. Sitä odotellessa täytyy vain koittaa tavata Skredeä ja koittaa nimetä näitä alustavasti parhaansa mukaan.
