Otetaan tähän vielä toinen lajiryhmäpohdinta. Nurmimörsky, lehtopikarimörsky ja muutama muu mörskylaji ovat sen verran samannäköisiä, että ne menevät aika helposti sekaisin - sikäli kun niitä ylipäänsä huomaa, sen verran maanvärisiä kun ovat.
Mietin kuitenkin, saisiko tämän nyt kuitenkin vahvistettua nurmimörskyksi (Helvella solitaria), onhan tällä aika selkeitä suonia jalassa:
Lehtopikarimörskyllä (Helvella bulbosa), karvapikarimörskyllä (Helvella chinensis) ja ruskopikarimörskyllä (Helvella cupuliformis) taitaa olla sen verran pienet makroskooppiset erot lajeina, että voi olla hankalaa saada niitä selville toisistaan erilleen kuvien perusteella. NM1 mainitsee kyllä eroja värissä ja lakin muodossa.
Stefan kommentoi ilmeisesti juuri tätä selvitystä taannoin näin: “Muutama vuosi sitten norjalaiset yrittivät monografoida Helvellat. Siinä he epäonnistuivat surkeasti, rikkoi nimistösääntöjä ja loi kaavan, jota on mahdotonta käyttää. Geenipuusta kuitenkin nähdään, että on paljon enemmän lajeja kun perinteisesti on pidetty. Joten tällä hetkellä ei paljon kannata nimetä Helvelloja.”
Ongelmana näiden Helvellojen kanssa Sieniatlas -perpektiivistä on että taksonomiset epäselvyydet ovat todella suuret. Riittää kun kurkkaa esim ruotsalaisten listoja, vaikkapa Ej bedömd osastoa siellä
taikka norjalaisten ja tanskalaisten listoja ja vertaa niitä laji.fin lajilistoihin. Ongelmana on että ei voi oikein mitenkään tietää mihin laji.fin listat perustuvat Helvellojen osalta kun uudemmat selvitykset käyttävät toisia nimistöjä jolloin on epäselvää miten näitä pitäisi nimetä sieniatlakseen.
Tuo lehtopikari/karvapikari/ruskopikari on yksi esimerkki tästä ongelmasta. H. bulbosa on siis H. macropus, H. chinensis taas on H. fibrosa ja H. cupuliformis on puolestaan laji.fin erikoisuus sikäli että sitä ei näistä muista löydä ja ymmärtääkseni sitä ei pidetä omana lajinaan muualla Pohjolassa vaan ilmeisesti osana H. fibrosaa. Ainakaan sitä ei löydy mistään listoista eikä sitä ole myöskään edes mainittu tuossa norskien monografiassa. Jos yrittää tuosta sekamelskasta saada jonkun tolkun niin itse tuumin että on tämä lehtopikari ja sitten on karvapikari ja jos on muita niin niistä on harrastajan vaikea saada otetta,
Näitä pikarimallisia löytyy kyllä vähän kaikennäköisiä. Skooppamalla lehto/karva erottuu itiön muodon perusteella. Mutta kyllä ne kait ovat makroskooppisestikin tunnistettavissa. Löysin yhden Kekin kommentin tästä parista sieniseuran sivustoilta
"Kaksi mörskyä, jotka ovat melko saman näköisiä.
karvapikarimörsky,Helvella fibrosa (chinensis) ja
lehtopikarimörsky , Helvella macropus
Kyse kotelosienistä, eli helttoja tai pillejä ei ole vaan itiöt kypsyvät malja sisäpinnalla itiökoteloissa. Kumpikin laji on harmaa ja kummankin ulkopinta ja jalka ovat selvästi nukkaisia/karvaisia.
Karvapikarimörsky on matalampi, jalka on vain hieman maljan leveyttä pidempi. Jalka usein on myös vaaleampi kuin muu osa sientä. Kasvupaikkoina suosii kulttuurin vaikututa. Tämä kuva on otettu Rovaniemeltä hautausmaan reunaosan sammaloituneelta nurmelta 10.8.2020 (Jarkko Korhosen löytö alunperin).
Lehtopikarimörsky kasvaa kuusikoissa tai lehtomaisissa metsissä. Jalka on pidempi kuin edellisellä lajilla, ja se on myös selvästi pidempi kuin maljan halkaisija. Jalka on samaa väriä kuin maljan ulkopinta. Kasvupaikkana kuusikko rehevän puron vieressä Rovaniemellä. 12.8.2020
Lajit pystyy erottamaan suurella todennäköisyydellä kasvupaikan, sienen koon ja jalan värityksen perusteella. Jos epäilyttää, niin mikroskoopilla asia on vielä helppo varmistaa. Karvapikarimörskyn itiöt ovat soikeat utta lehtopikarimörskyn itiöt ovat molemmista päistä suipot."
Tämä siis kokonaisuudessaan lainaus Kekin kirjoituksesta.
Itse olen löytänyt mielestäni kumpaakin lajia (skooppamatta). Karvapikarilla on vaalea jalka ja tumma pikari, mutta nuorena se on kokonaisuudessaan vaalea. Tässä pari kuvaa yhdesta ja samasta karvapikarin esiintymästä
Nurmimörsky H. solitaire on mielestäni aika lailla eri tyyppinen kun on satulamainen ja jalka on leveähkö ja pitkittäisuurteinen. Tässä pari kuvaa kahdesta eri esiintymästä
Sikäli kun olen oikeissa lajeissa tässä niin nurmimörskyä ei oikein voi ainakaan helposti sotkea näihin pikarimörskyihin. Tätä satulamaista uurrejalkaista malliakin on kyllä monella nimellä tarjolla. Muista kuin H. solitairesta ei vaan ole helppoa löytää tietoa ja erilaisia taksonomisia näkemyksiä ja nimistöjä tuntuu riittävän tähänkin mörskytyyppiin. Esim lyhytjalkamörsky H. pedunculata josta olen koittanut saada jotain tolkkua, mutta huonolla menestyksellä. Ascofrancesta löytyy tästä sotkusta keskustelua
Itse olen nimennyt tämmöiset nurmimörskyiksi kun se löytyy yleisenä lajina naapurimaiden listoilta, toisin kuin nuo muut ascofrancessa mainitut.
Minusta tuo kuvasi sieni ei ainakaa ole mikään pikarimörsky. Voisi olla nurmimörsky mutta tuo lyhytjalkamörsky vähän kummittelee tässä mahdollisuutena.
Kiitos Henri todella perusteellisesta vastauksesta! Tuota lyhytjalkamörskyä en tosiaan tunne, enkä ole siihen erikseen kiinnittänyt huomiota. Värimaailmaltaan nämä sun kuvat ovat kyllä hiukan erilaisia, niissä on värikontrasti jalan ja “lakin” välillä paljon suurempi.
Tuo värikontrasti myös karvapikarimörskyn tuntomerkkinä on merkillepantava asia.
Kiitos Tapio, tämän Dissingian missasin täysin. Enkä löytänyt mistään tuota synnonyymitietoa confusa = pedunculata. Kaivelin mitä lajeja näistä löytyy laji.fistä ja naapurimaiden vastaavista
FTE:ssä ei ole sukua Dissingia ollenkaan vaan lajit on edelleen Helvelloissa. Lajeista siellä on mainittu kulhomörsky H. leucomelaena ja H. confusa + nurmimörsky H. solitaria. Harmajan lajeista H. oblongispora ja H. pedunculata puuttuu FTE:stä.
Laji.fissä on suku Dissingia ja siellä lajeina härmämörsky, D. oblongispora ja kulhomörsky,
D. leucomelaena. H. confusaa laji.fi ei tunne edes synonyyminä, sen sijaan pedunculata ja solitaire löytyvät Helvelloista.
Tanskan listoilta suvusta Dissingia löytyy kaksi lajia, D. confusa ja D. leucomelaena. Helvelloista löytyy sitten H. solitaire. Mutta oblongispora ja pedunculata puuttuvat listoilta kokonaan.
Ruotsin listoilta Dissingiasta löytyy confusa ja leucomelaena. Löytyy myös D. oblongispora mutta merkinnällä Ej tillämplig (NA). Ja yllättävästi sieltä löytyy myös kollektiivilajina Helvella solitaria/Dissingia confusa, kylläkin merkinnällä Ej bedömd (NE). Pedunculataa sieltä ei löydy millään merkinnällä.
Norjan listoilta Dissingiasta löytyy confusa, oblongispora ja leucomelaena, ja Helvelloista solitaria, mutta pedunculataa ei sieltäkään löydy.
Tuosta kun vetäisee mutkat suoriksi harrastajan vapaudella niin saan seuraavanlaisen kehikon:
Kulhomörsky, D. leucomelaena on kaikissa ja on kait aika selvä ja helppo kun on lähes jalaton ja kulhomainen.
Nurmimörsky H. solitaria on kaikissa ja tämäkin tuntuu olevan aika selkeä tapaus.
Lyhytjalkamörsky H. pedunculata löytyy vain laji.fistä. Muualta sitä ei tunnu löytyvän edes synonyyminä, mutta on siis käytännössä muualla nimellä H. confusa = D. confusa. Tästä lajista ei kyllä ota oikein selvää eli miten eroaa H. solitairesta. Ilmeisesti joku välimuoto nurmimörskyn ja kulhomörskyn välillä? Ruotsalaisten listoilta kollektiivilajina löytyvä Helvella solitaria/Dissingia confusa taitaa kertoa että näiden kahden lajin välinen erottelu ei ole täysin selvää. Tai lainkaan selvää…
H./D. oblongispora jää vähän hämäräksi kun ruotsalaiset pitaa sitä NA lajina ja Tanskan listoilta sitä ei löydy lainkaan.
Yhteenvetona tästä nurmimörsky ja kulhomörsky ovat selkeitä, muut hankalia. Tuosta confusasta kyllä mielellään lukisi jotain lisää.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
