Otsikon verran uskallan omatoimisestikin sanoa, mutta pystyisikö tästä ainoaksi jääneestä kuvasta määrittämään yhtään tarkemmin? Haluan ensin kysyä, ennen kuin siirrän sen roskakoriin.
Joensuun Kiihtelysvaara 17.8.2025
Joensuun Kiihtelysvaara 17.8.2025
Miten olisi kimalaissurri (Eristalis oestracea)?
1 Like
Kiitos, Juha. Kimalaissurria en vielä koskaan ole näköjään kuvannutkaan, vaikka lukuisa määrä eri kukkakärpäslajeja onkin kuvakansiossani. Juuri sen vuoksi, että tämä olisi minulle uusi laji… ja ainoastaan tämä yksi kuva (toistaiseksi)… on mielestäni tärkeää varmistaa asia hyvin. Tunnustan, että nyt sotkeuduin lillukanvarsiin, kun huomasin eron tämän kuvaamani kärpäsen ja verrokkikuvien siipisuonituksessa. Löytyisikö foorumilta tietoa, voisiko tämä silti olla Eristalis oestracea? Kaikki muuhan näyttää hyvin sopivan kimalaissurriin. Myönnän, että en itse aluksi kiinnittänyt huomiota peräpään oransseihin karvoihin, kun niitä näkyy niin vähän.
Verrokkikuvana käytin tätä praktslamfluga-Artfakta från SLU Artdatabanken
Samanlainen voimakas mutka näkyy Laji -sivustollakin kaikkien aitosurrien siivissä.
Sitkeys palkittiin! Kannatti sotkeutua lillukanvarsiin… Nyt uskon löytäneeni ratkaisun. Kyseessä täytynee olla kirjokeilanen (Cheilosia illustrata). Sekin on aivan uusi laji minulle. Omistan Suomen kukkakärpäset -kirjan, mutta tällaiselle maallikolle määrittäminen sen avulla on työlästä. Jos tiedän suunnilleen, mitä etsiä, niin silloin kirjasta on ollut apua. Kuvathan siinä ovat vaatimattomia. Otin kuitenkin vertailukuvan. Tsädää! Nyt ei ole isoa mutkaa siipisuonissa. Tsemppaako kukaan minua? 
Katso vielä kimalaiskirvaria, Eriozona syrphoides.
2 Likes
Voi, Markku, minkä dilemman heitit! Vieläkö löytyy näitä kimalaista jäljitteleviä monestakin suvusta? 
Mutta asiaan. Kiitos, että vielä maltoit puuttua tähän, sillä se oli tarpeen. En ollut kuullutkaan Eriozona-suvusta. Eikä ihme, sillä tämä kimalaiskirvari on Suomen kukkakärpäset-kirjan mukaan ainoa siinä suvussa koko Euroopassa! Lisäksi se ei Suomessa ole niitä yleisimpiä lajeja, mutta on kyllä tehty havaintoja Pohjois-Karjalassa. Lentoaika kesä-elokuu sopii myös. Siipisuonitus tuon tarkkailemani “mutkan” puolesta sopii vielä vähän paremmin kuin kirjokeilasella. Liitän verrokkikuvaksi englanninkielisen Wikipedian kuvan, jossa se näkyy hyvin. Siinä näkyy myös naaraan keltainen naama ja tuntosarvet. Kirjassa mainitaan, että kirjokeilasen jalat ovat pääosin tummat. Tällä malli-kirvarilla taas samanlaiset kirjavat kuin omassa kuvassani olevalla. Kirjassa mainitaan myös, että kimalaiskirvarin takaruumis on leveämpi kuin keskiruumis. Mallikuvassa se ei oikein näy, mutta minun kuvassani kyllä. Eriozona syrphoidesista kirja mainitsee vielä: “Koska toukka on arboreaalinen ja syö kuusella eläviä kirvoja, niin parhaiten lajia on löydetty kuusivaltaisten metsien lähettyviltä.” Tämän helminukkajäkkäräpuskan vieressä kasvaa valtava vanha pihakuusi, jonka kirvoja olen myös kuvannut … Enköhän vaihda vielä kerran otsikkoa ja jää odottamaan, mitä tuleman pitää. On tämä niin mielenkiintoista. 
