Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Kultakaunolakki vs kääpiökaunolakki vs. keltakaunolakki

Keltaisia kaunolakkeja tässä ihmettelen. Yritin kaivella tietoja näistä mutta enpä juuri viisastunut.

FTE:ssä esitellään Calocybe cerina jolle annetaan synomyyminä C. fallax, elikkä Laji.fin Rugosomyces fallax, kääpiökaunolakki. Netistä löytyy myös paljon muotoa Calocybe chrysenteron var. fallax". Michael Kuo kirjoittaa tästä lajiparista taikka lajiryhmästä “There is a bona fide nomenclatural nightmare”

Eroista näiden lajien välillä mainitaan, lähteestä riippuen mm. koko. Kuo antaa C. cerinalle lakin mitaksi 5 - 30 mm. Aika monessa paikassa kerrotaan että kultakaunolakin malto olisi keltaista ja kääpiökaunolakilla vaaleampaa. Ruotsiksi Rugosomyces fallax onkin Vitköttig gullmusseron. Tanskaksi Calocybe cerina, jolle annetaan synonyymiksi C. fallax, on Brungul fagerhat ja kulta Brandgul fagerhat, elikkä värisävyissä olisi myös eroja. Skopiassa ei kait ole muita eroja kuin “in principle” ero lakin pintakelmun rakenteessa. On kuitenkin vähän epäselvää mitä lajia/muotoa kukin kuvailee.

Tanskalaisten suvuilta löytyy cerin/fallaxista tällaista tietoa Googlen kääntämänä

Description: a rather small, almost solid-colored curry-yellow fager hat with close-fitting, yellow slats and a floury smell. The spores measure 3.5-4 (-4.5) x 2-2.5 (-3) μm. Grows well in calcareous places and mostly in conifer plantations, but has also been reported from dunes with creeping willow etc.

Possibilities of confusion: It is discussed how many yellow phage hat species should be counted and also what it / they should be called. In principle, C. cerina (also called C. fallax) should be separable. C. chrysenterone on having a cellular hat skin, while the latter has a radial structure.

Tanskassa ja Ruotsissa kultaa ja fallax/cerinaa on ilmoitettu suunnilleen saman verran. Suomessa kääpiötä on ilmoitettu 5 kertaa enemmän kuin kultaa.

Mutta juttu on vielä sotkuisempi nimistön osalta koska Suomen sienioppaassa erotetaan kolme lajia/muotoa:

  1. Kultakaunolakki Calocybe chrysenteron

  2. Keltakaunolakki Calocybe cerina

  3. Kääpiökaunolakki Calocybe fallax

Kun taas Laji.fissä on listattu vain

  1. Kultakaunolakki Rugosomyces chrysenteron

  2. Kääpiökaunolakki Rugogomyces fallax

eli cerinaa ei mainita eikä sille ole edes synonyymiohjausta.

Lähdin tätä vähän kaivelemaan koska omat kolme löytöäni näistä keltaisista olen kaikki ajatellut kultakaunolakeiksi, mutta kun katson laji.fitä niin muut ovat ilmoittaneet kääpiökaunolakkia R. fallax. Yhtään skooppikuvaa lakin mallon rakenteesta en löytänyt. Yritin tätä pintakelmua itse skoopata mutta ei oikein taidot riittäneet.

Omat löytöni ovat myös kaikki olleet kuusimetsistä, kaksi lajipuhtaasta, ylitiheästä kalkkivaikutteisesta istutukuusikosta ja yksi lähes luonnontilaisesta kuusivaltaisesta metsästä jossa lähinnä haapaa ja jonkin verran koivua sivupuina. Eli eivät oikein hyvin sovi Oranssin kirjan biotooppikuvaukseen kääpiökaunolakille, mutta tanskalaisten kuvaukseen cerina/fallaxille kyllä sopii. Kun nyt olen kuitenkin ilmoittanut eri lajia kuin muut niin varmaan jotain tietoja olen näistä missannut ja luultavasti olen löytänyt samaa lajia kuin muutkin.

Mistähän nuo lajit nyt oikeasti erottaa? Olisiko olemassa jotain modernia selvitystä tästä lajiryhmästä? Onkohan suomalaiset keltaiset kaunolakit järjestään kääpiökaunolakkia vai onko vain tapana laittaa ne tuohon lajiin kun taksonomia on sekavaa ja tuntomerkit myös?

Kuvista näitä ei varmaan pysty erottamaan mutta tässä nyt kuitenkin pari kuvaa lihaksi luiden päälle

Laitan tähän vielä kuvan ekan kuvan lakin pintakelmusta, tai ainakin yritin sitä kuvata. En oikein tiedä miten pintakelmun solurakennetta kuvataan läpivalaisumikroskoopilla, enkä osaa tätä kuvaa tulkita.

Ottamatta kantaa Suomessa esiintyviin lajeihin tai nimistöön, niin minä käsitän tuon tanskalaisen sivuston lakin pintakelmun rakenteen siten, että siinä kuvataan kuinka solut ovat järjestyneet lakin pinnassa, ei sitä, millainen mikroskooppinen rakenne pintakelmulla on.

Eli C. cerinalla solut ovat järjestyneet hunajakennomaisesti ja C. chrysenteronilla säteittäisesti.

Joo kiitos Visa, yritin näistä vähän lueskella ja ymmärsin asian noin kuten kerroitkin. Tuossa samassa lainauksessa vähän heikennettiin erottelua sanomalla että eroavat tuolla perusteella “in principle”. Tulkitsin tämän niin että teoriassa noin mutta käytännössä sotkuisempaa.

Tuossa minun kuvassani näyttäisi solut sijoittuvan osittain lakin pinnan suuntaisesti mutta osittain solun päät näyttävät kääntyvän ylos eli ne päät muodostavat sekä säteittäistä rakennetta että hajanaista kennokuviota niistä päistä. Elikkä tuossa kuvassani olisi mixti noista kahdesta tyypistä? Voi kyllä olla että olen tässä hakoteillä, aikaisempi kokemus pintakelmun solurakenteen skooppaamisesta on pyöreä nolla.

Minun käsittääkseni tuossa ei nimenomaan tarvittaisi (mikro)skooppaamista, vaan solujen järjestymisen pintakelmussa pitäisi nähdä stereomikroskoopilla tai ehkä jopa hyvällä lupilla.

Siitä on hyvinkin 30 vuotta aikaa, kun itse viimeksi katselin sieniä stereomikroskoopilla, joten mitään mielikuvaa minulla ei siitä ole, miten sienten pintasolukko niillä erottui. Mutta useimmilla kasveilla ihan sellainen 10 x suurentava luppi (ja hyvä päivänvalo) riittää näkemään sen, miten solut ovat järjestyneet. Sienillä en asiaa ole koskaan katsonut, eikä minulla tällä hetkellä ole yhtään tuoretta sientä käsillä, josta voisin asian pikaisesti tarkastaa.

C. fallaxilla on paljon pallomaisia soluja pintakelmussa kun chysenteronilla on vain vähän. Minä teen leikkauksen säteittäisesti kohtisiuoraan pintaa vasten - sillä näkee.

Näissä kaikki on kovin pientä ja sotkuista, joten on vaikea saada hyviä kuvia aikaiseksi mutta tällaisena näin fallaxin viimeksi, alaoikealla ne pallosolut:

Kiitos Visa ja Stefan. Näistä näyttääkin olevan tosi vähän sekvenssidataa.