Kaksi outoa kevätsientä [mm. palohelokka ja kauluskirjoheltta]

[Henri_Koskinen]

Eilen Kirkkonummella, kasvoi vanhan nuotion hiilien joukossa

Viime viikolla Espoossa, epämääräinen kulttuurivaikutteinen puskabiotooppi, ehkä raidan kannolla

Muutamia lajeja onnistuin tunnistamaankin, mukavia kuvattavia olivat kalvasmaljakas ja lantakaulussieni.

[marjamaalta]

Hei,

en tunnista noita kahden ekan kuvan sieniä, mutta kolmannesta kuvasta mieleen nousee lähinnä koivunkantosieni, jota olen itsekin löytänyt aivan alkukesällä.

Marja

[Henri_Koskinen]

Kiitti Marja, kakkonen ja kolmonen ovat kuiteskin sama sieni, mikä sitten lieneekin. Eli samalta kannolta kuvattu ja samaa kasvustoa ovat. En kyllä uskaltaisi syödä koivunkantosieninä tuollaisia…

[Stefan_Jakobsson]

Eka on joku Pholiota highlandensis -ryhmän sienistä, hyvin yleinen palopaikoilla. Pohjois-Amerikassa on neljä lajia muttaa Europpa on vielä selvittämättä.

[Henri_Koskinen]

Oukei kiitos, kirjaan sen itselleni palohelokaksi, Pholiota highlandensis group tai Pholiota cf. highlandensis - sitten joskus kun saan selvennettyä itselleni näiden group, coll ja cf -merkintöjen erot.

[marjamaalta]

Hei,

jos yhdelle koivunlehdelle ja vieläpä melko pienelle sellaiselle mahtuu parhaimmillaan 4-5 lajia tuottamaan itiöemiä ihan samanaikaisesti, niin mitenhän monta yhdelle kannolle mahtuisikaan…

Kakkonen ei missään nimessä ole koivunkantosieni, sillä helttojen kiinnittyminen jalkaan on hieman johteista. Kolmosesta kiinnittymistä ei näe, mutta ainakin se on kosteusmuuntuva ja koivunkantosieni hyväksyy muitakin lehtipuita.

En todellakaan ole kummoinen kantasienituntija, listoillani on vain n. 350 löydettyä lajia, kotelosienilajeja listoillani on tietenkin enemmän, onhan kotelosienilajejakin enemmän kuin kantasienilajeja

Kuvista määrittäminen on hankalaa ja teen varmasti virheitä, silti kolmoskuvasta mieleeni nousee koivunkantosieni, oli se sitä tai ei

Marja

[Henri_Koskinen]

Voisko tosiaan olla kaksi eri sientä? Tuo kolmonen kieltämättä tuo mieleen koivunkantosienen. Jäin juntturaan sen ajatuksen kanssa että kasvusto on samaa sientä, mutta nyt kun katsoo noita kuvia niin sellainen ajatus kyllä helposti tulee mieleen että voisi olla kaksi eri sientä kyseessä. Kiitos Marja avusta, saatat olla tapasi mukaan oikeassa. Ehkäpä paikalla vielä käyn lähiviikkoina, sitten voin tutkailla kantoa tarkemmin ja selvitellä tätä vaihtoehtoa.

Se on tuo kakkosen helttojen johteisuus joka tuntuu sulkevan pois kaikki vaihtoehdot joita tulee keksittyä.

[Mikko_Verajankorva]

Hmmm… en ehkä sulkisi kuitenkaan tuon johteisuuden perusteella koivunkantosientä tästä pois. Funga Nordican mukaan suvun Kuehneromyces heltoista sanotaan “gills adnexed to slightly decurrent”. Löysin myös omista koivunkantosienikuvistani aika vaihtelevia helttojen kiinnittymisiä, myös tuollaisia hiukan johteisia.

[tea.vonbonsdorff]

Moi

Jep. Pholiota highlandensis, K. mutabilis ja Panaeolus semiovatus (Anellaria semiovata). Kotelosienen en ota kantaa… Tea

[Henri_Koskinen]

Kiitos Tea ja Mikko.

Tuo kauluskirjoheltta oli mukava ylläri vaikka laji menikin minulla väärin. Eiköhän tuo nyt tullut kerrasta opittua. Paikka oli metsälaidun Kirkkonummella ja olen siellä kuvaillut viime syksynä paria muutakin lehmän lannalla kasvavaa renkaallista sientä jotka olen ajatellut lantakaulussieniksi mutta onkohan nämäkin mahdollisesti väärin

Tuosta maljakkaasta minulla on myös sivukuva jossa näkyy kohtuullinen jalka. Arvuuttelin, puutteellisin tiedoin tietty, Tarzetta suvusta kahden lajin välillä eli kalvasmaljakkaan (T. catinus) ja ilmeisesti harvinaisemman pikkumaljakkaan ( T. cupularis) välillä mutta jostain nappasin että tuo reilu jalantapainen veisi tämän kalvasmaljakkaaksi. Kun mennään Suomen sienioppaan lajien ulkopuolelle on tämä kyllä melkoista arvuuttelua lajien kanssa.

[Stefan_Jakobsson]

Tämä jälkimmäinen on kyllä Stropharia ja luultavasti semiglobata mutta ilman skoopia ei voi olla varma.

[Henri_Koskinen]

Näitä renkaallisia valkoisia lannalla kasvavia on siis tuo kauluskirjoheltta, joka on ainoa renkaallinen kirjoheltta ja sitten näitä Stroparia suvun sieniä + jotain Psilocybejä.

Kaivelinpa mitä tuosta S. semiglobatasta löytyy, laitan tähän jos vaikka jotakuta kiinnostaisi. Se on näemmä ollut ryhmälaji josta Kytövuori on jakanut useampia lajeja Karstenian artikkelissa 1999

http://karstenia.fi/the-stropharia-semiglobata-group-in-nw-europe/

S. semiglobata on yleinen lehmän lannalla, muut suomalaiset lajit ovat

S. alcea (hirvenkaulussieni) jota tavataan hirven lannalta
ja erittäin harvinaiset ja uhanalaiset
S. dorsipora (hepokalussieni) jota tavataan lähinnä hevosen lannalta
S. luteonitens (haisukalussieni)

Nuo kaksi viime syksynä kuvaamaani kasvoivat lehmän lannalla ja olivat sekä jalasta että lakista hyvin limaisia. Vaikka ei ole skoopattu niin S, semiglobata taitaa olla ainakin Kytövuoren artikkelin perusteella hyvin todennäköinen laji näille - käytännössä ehkä voisi pitää varmana?

Mutta sitten on vielä ehkä samanoloisia lehmän lannalla kasvavia renkaallisia sieniä juurtomadonlakki – Deconica merdaria -ryhmässä. Näistä ei oikein löytynyt tähän hätään tietoa, mutta parin kuvan perusteella ei taida nuo lajit olla nyt kyseessä.

[Mika_T]

group ja coll. tarkoittavat samaa, ero on siinä, sanotaanko asia latinaksi vai englanniksi. Ajatus on, että tiedetään, että on olemassa hankalasti toisistaan erotettavia lähisukuisia lajeja (tai alalajeja) eikä osata sanoa, mikä niistä on kyseessä.

cf. on myös latinaa ja tarkoittaa jotakuinkin samaa kuin kysymysmerkki. Esimerkiksi näytetietoja tallentaessani olen vienyt cf. merkityt kysymysmerkin kanssa tietokantaan. Kirjaimellisesti se tarkoittaa “vertaa” ja olen oppinut käyttämään sitä muistutuksena: mihin pitää verrata, kun sienen saa talvella skoopin alle. cf. -merkityiksi jäävät myös ne näytteet, jotka jäävät varmistamatta, koska vertailumateriaalia ei ole käsillä.

Minäkään en osaa sanoa, onko palohelohelokka kuinka yhtenäinen Pohjoismaissa - sekvenssituloksia ei ole korviini kantautunut.