Tällaisia n. 5 mm leveitä pieniä kuppeja kasvoi eilen 27.10 Träskändan puistossa sammaleisella tn. lehtipuun kannolla. Näyttävät lähtevän suoraan sammaleen varrelta. En oikein tunne itse näitä “cyphelloideja” sieniä, mutta jos Funga Nordican määrityskaavaa alkaa mennä, niin aika nopeasti päätyy sukuun Rimbachia. Tunteekohan kukaan näitä tarkemmin, voisko olla Rimbachia arachnoidea (lukkiripukka)? Siitä näyttää olevan vähän löytöjä, mutta Funga sanoo sitä yleiseksi temperaattiselta eteläboreaaliselle vyöhykkeelle
2 Likes
Hei,
ensinnäkin onnittelen, kun olet löytänyt ripukoita. En usko, että niistä on Suomesta ylenmäärin keräyksiä, vaikka ovat noinkin kookkaina helpohkoja havaittavia.
Valitettavasti näitä on hankala (=mahdoton) määrittää ilman mikroskopiaa.
Itselläni on kokoelmissani muutama Rimbachia arachnoidea, Lukkiripukka, Rimbachia bryophila, Sammalripukka ja Rimbachia neckerea, jolla ei ole suomenkielistä nimeä, kun taisi olla ennen maastamme löytymätön. En muista, jäikö siitä näyte entisiin Joensuun kokoelmiin, jotka ovat nykyisin Turussa.
Nämä eivät ole näkemykseni mukaan kovin yleisiä, mutta eivät aivan mahdottoman harvinaisiakaan näilläkään korkeuksilla.
Paitsi kuolleilta puilta näitä voi joskus löytää myös elävillä puilla kasvavilta sammalilta.
Sieniterveisin: Marja
3 Likes
Kiitos Marja. Tuo R. bryophila kyllä vaikuttaa makroskooppisesti sikäli eri näköiseltä että sillä pitäisi olla itiölavalla selvät harjanteet, ja useimmilla siksi sanotuilla nettikuvilla ne onkin.
Jäljelle jäävät siis R. neckerae ja R. arachnoidea. Itiöiden muodon lisäksi niillä erona näyttää olevan kasvualustan sammaltyyppi, ovatko “pleurokarppeja” vai “akrokarppeja”. Arachnoidean pitäisi kasvaa akrokarpeilla, neckeraen pleurokarpeilla. Ilmeisesti pleurot ovat sotkuista mattoa ja akrot pystympiä. Kuvan sammalista en ainakaan minä osaa sanoa mitään…
Ehkä täytyy laittaa tämä sukutasolla laji.fi:hin.
Hei,
onko sinulla näyte? Jos laji kiinnostaa, voisin vilkaista. Joskus tosin ei löydy itiöitä eli eivät määrity.
Näytteen voi toki toimittaa kasvimuseoonkin, mutta kokemukseni mukaan määritystä/varmennusta määritykselle saakin sitten odotella vuosiakin (joissain tapauksissa luultavasti loppuikänsä). Museoissa ei taida olla juurikaan porukkaa, joka ehtisi määrittää “kansannäytteitä”. On siis nopeampaa yrittää itse tai kilauttaa kaverille 
Marja
Harmi, näyte taitaa nyt olla jo jäätynyt eli jäi maastoon. No, pidetään tämä mielessä.
Kävin vielä tänään löytöpaikalla, ja olivat vielä tallella, joskin ehkä hiukan vettyneinä 
Pieniä ovat mutta sain sammaleen joukosta kolme itiöemää näytepussiin.
Marja, laitan postia tulemaan. Suuret kiitokset jo etukäteen!
1 Like
Hei Mikko,
näyte tuli tänään ja skooppasin sen juuri.
Preparoimastani pikkupalasta löytyi isojen ja hyvin tummien itiöiden lisäksi ilokseni myös kolme sopivankaltaista itiötä (7-8x5-6) ja kuten kuvasta (500x) näkyy ne eivät ole pyöreähköjä. Itiökannat olivat 4 sterigmaisia ja vaikken sinkilöitä löytänytkään (olen todella surkeä löytämään niitä), niin eiköhän me oleteta tätä Rimbachia neckeraeksi, vai mitä?
Jäikö sinulle yhtään näytettä? Tässä tapauksessä näytteen toimittaminen museoon olisi ehkä paikallaan. Minulla on se loppunäyte, mutta olen viime vuosina käynyt kovin aikaansaamattomaksi, enkä ole jaksanut toimittaa kovinkaan monia näytteitä museoihin.
Lisäys: luin edellisen viestisi ja kun minulla on se pussi, jossa on ne kolme itiöemää, niin eihän sinulla tietenkään ole näytettä. Siksi annoit etikettitiedotkin. Voihan vitsi, viittiskö ruveta pakkaamaan näytettä Hesaan, jäänen pohdiskelemeen sitä epämääräiseksi ajaksi, jonka aikana unohdan koko jutun…
Lisäys2: mie kaivoin jo luomuksen osoitteen ja kirjekuoren. Mutta en laita välttämättä heti menemään, mietin, josko laittaisin samalla muutaman omankin näytteen…
Onnittelut hienosta havainnosta: Marja
2 Likes
Hei,
katsoin lajilistaltani, että oma löytöni oli 11.10.2017 eli museoissamme ei liene yhtään keräystä ko. laijista.
En todellakaan viitsi ruveta käymään näytteitäni läpi löytääkseni oman näytteeni, kun se on jossain useista muoviboxeista, joissa olevia näytteitä en ole vielä ehtinyt kirjaamaan exeliin.
Laitan näytteesi menemään Luomukseen lähiaikoina sitten, kun on asiaa keskustaan.
Marja
Hei Marja,
tosi paljon kiitoksia skooppaamisesta ja määrityksestä! Todella kiinnostava juttu. Kannatti todellakin käydä siellä uudestaan ja laittaa sulle ne katsottavaksi. Niinhän se on, että ei voi koskaan määrittää sen mukaan mikä on kirjojen mukaan yleisempi…
Ja joo, en tullut säilyttäneeksi itselläni sitä näytettä, eikä ehkä kannata laskea enää mitään sen varaan että sitä vielä löytyisi samalta paikalta enää tänä vuonna, vaikka ensi viikolla taas taitaa lauhtua. Eli jos sinulla joskus on tilaisuus toimittaa se museoon niin olisihan se tosi hyvä. Toki päivitän tämän määrityksen nyt tänne laji.fi:n havaintoihin.
Hei,
sain tiedon, että R. neckeraesta on Luomuksessa 3 näytettä. Olisivat näkyneet laji.fi:ssä. mutten ole saanut aikaiseksi tutustua muuhun kuin tähän foorumiin. Funga Nordikassa oli mainittu löydetyn vain Tanskasta ja Ruotsita. No, se on julkaistu jo 2012 eli osittain vanhentunut. Tarkistin kyllä vuoden 2018 lajiluettelon ja siitä laji vielä puuttui eli keräykset lienevät tältä syksyltä.
Marja
1 Like
Tämä ketju täytyy nyt kuitenkin avata. Rimbachia-sukua toivottiin Finbol-sekvensseihin ja kävin sen vuoksi alkuperäisten sienten löytöpaikalla ja laitoin näytteen menemään. Ja nyt sitten tuli tuloksia.
Ainakaan sekvensoidut sienet eivät olleet Rimbachia-sukuisia, vaan kuuluivat lajiin Arrhenia retiruga (pikkusammalvinokas). Yritin tankata Funga Nordicasta mitä eroja näiden mikroskopiassa on. Itiöt ovat aika samanlaisia, ja ainoa selkeä ero olivat ne kovan onnen sinkilät jotka tältä Arrhenialta puuttuvat mutta joita ripukalla on… eikä niitä tältä löytynyt.
Rimbachioista löytyy todella heikosti julkisia sekvenssejä. Minulla oli myös yksi näyte Träskändasta sekvensoitavana nimellä R. neckerae. Genbank ehdotteli jotain Arrheniaa mutta siellä ei ollut vertailuun yhtään sekvenssiä R. neckeraesta. Unitesta löytyi sitten yksi sekvenssi Eestistä nimellä R. neckerae ja se olikin 100% osuma omaani. Näidenkin nimien kanssa täytyy varmaan olla varovainen koska julkisia sekvenssejä on niin vähän ja nimet voivat olla väärin.
Oma näytteeni on kuitenkin mielestäni tuo R. neckerae koska kasvaa suoraan puulla, on selkeän kuppimainen ja skopiakin sopii.
Tämä(kin) on yllättävän monimutkainen vyyhti.
Hain varmemmaksi vakuudeksi FN:ssä mainittujen vinokasmaisten Arrhenia-lajien sekä Rimbachia-lajien sekvenssejä GeniBankista ja Unitesta ja tein niistä sukupuun.
Tässä vahvistuu kyllä se että omat sekvensoidut sieneni (sininen neliö kuvan alalaidassa) olivat nimenomaan Arrhenia retiruga-lajia. Nehän siis löytyivät Träskändasta alueen länsilaidalta, kävelyteiden risteyksestä jossa on iso kasa sammaloituvia pöllejä.
Henri, vastasiko siis sinun sientesi näyte Otepään näytettä UDB024350? Sehän oli ainoa neckerae jonka keksin Unitesta. Tässä sukupuussa sekin näyttäisi menevän Arrhenia-puolelle. Katselin että sinun sienesi olivat puolestaan eri paikasta eli toiselta puolelta puistoa Träskändan puistotien laidalta. Pitäneekö paikkaansa?
Joku Rimbachia neckerae kuitenkin on varmaan ihan oikeasti Rimbachia. Löysin tällaisen artikkelin jonka sisältö ei ole julkinen, mutta jonka johtopäätösosassa käsitellään juuri näitä lajeja ja todetaan Rimbachia neckeraen status.
Tuo artikkeli löytyy sci-hubista mutta on sen verran vanha ettei ole ehkä oikein kurantti.
Minun sekvenssini palautti Unitesta tämän
Tuo sinun keräyksesi on minunkin mielestäni pikkusammalvinokas. Ehkä näihin tulee nyt jotain lisäinfoa meidänkin keräysten ansiosta. Stefanillakin oli kait yksi keräys nimellä Rimbachia sekvensoitavana.