Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

Kuusella kasvavat Pleurotus-vinokkaat


#1

Eilisen skooppauspajan tiimoilta avaan nyt uuden ketjun aiheesta jota olen itse miettinyt aika lailla, ja johon ei eilen tullut vielä mitään lopullista vastausta. Hiukan päästiin eteenpäin, mutta aihe osoittautui yllättävänkin haastavaksi ja mielenkiintoiseksi. Yllättävää oli se, että nämä olivat niin monelle täysin vieraita sieniä.

Pleurotus-suvun vinokkaat kasvavat enimmäkseen lehtipuilla. Vuosien varrella olen kuitenkin löytänyt pääkaupunkiseudun metsistä useaan otteeseen niitä myös kuuselta ja pihdalta. Yhteisenä tuntomerkkinä niille on selkeästi vaaleanharmaa väritys ja varsin paksulimainen pinta. Ainakin koivuvinokas on yleensä kuivapintainen. Osterivinokas on jonkin verran limaisempi, mutta yleensä selkeästi tummanharmaa. Funga Nordica mainitsee osterivinokkaan kohdalla "rarely on conifers", koivuvinokkaan kohdalla havupuista ei puhuta.

Seuraavissa kuvissa esintyvä näyte 3 skoopattiin ja itiötuntomerkit (pituus 10 µm) olivat linjassa koivu- ja osterivinokkaan kanssa. Huonosti tunnettuun lajiin tahmavinokas (Pleurotus viscidus) tuntomerkit eivät sopineet ihan yhtä hyvin. Aikaisemmin pohtimani Hohenbueheliat (hytyvinokkaat) eivät kuitenkaan tule kyseeseen.

Tämän ryhmän sienissä mikroskooppisten tuntomerkkien käyttäminen ei kuitenkaan ole ihan helppoa. Arvoitus siis odottaa edelleen ratkaisijaansa, tässä nyt kuitenkin samassa ketjussa löytöjäni vuosien varrelta.

Kuva 1. Löytöpaikka Träskända, Espoo. Kasvualusta siperianpihta.13.8.2008.

Kuva 2. Löytöpaikka Villa Elfvikin alue, Espoo. Kasvualusta kuusi. 21.7.2010

Kuva 3. Löytäpaikka Kattila, Vihti. Kasvualusta kuusi. 29.7.2012.


#2

Pakotit minua rekisteröitymään tähän, katsotaan miten skulaa...

Kaivoin esiin 13 vuotta vanhan Vinokkaiden määritysoppaan. Siitä ei löytynyt mitään sopivaa.

P. dryinus kuitenkin kasvaa aika usein havupuulla. Se on kuiva, sekä kirjojen että muistikuvani mukaan. Toinen kuvasi näyttää kuivalta, joten voisiko muut kuvat olla kuvattu esim. sateen jälkeen? Sen itiöt ovat n 8.5 - 15 µ.

Viimeisessä kuvassa olevat sienet eivät näytä kovin vanhoilta, toisen kuvan sienessä voisi olla isompiakin täyskasvuisia itiöitä.

P. dryinus löytyy usin keskellä kesää, pulmonarius keväästä lähtien kun taas ostreatus on enimmäkseen syksyn laji.