Eilen aamulla löysin lahon pihlajan maapuulta suonitupposen (Hemitrichia serpula). Oranssinpunainen limakko erottui hyvin. Tänään iltapäivällä kävin katsomassa oliko väri muuttunut okrankeltaiseksi. Suonitupposesta ei näkynyt jälkeäkään. Sääolot olivat hyvät joten sade eikä helle ei tehnyt tuhojaan. Mitä tupposelle on tapahtunut vai onko sen elämä normaalisti näin lyhyt?
1 tykkäys
Hienoja löytöjä sinulla. Tämä ei ole Hemitrichia serpula vaan viel parempi laji Willkommlangea reticulata. Lajin elinkaaresta en osaa arvella oikein mitään kun en ole lajia koskaan löytänyt. Hemitrichia serpula voi kyllä säilyä pitkäänkin, olen sitä löytänyt ylivuotisena ja suht hyväkuntoisena vielä huhtikuussa. Paljon riippuu siitä missä limasieni majailee. Sopivasti suojassa oleva voi säilyä pitkään kun taas rankkasade voi pyyhkäistä esiintymän pois hetkessä.
Suonitupponen on aluksi valkoinen ja muuttuu siitä keltaiseksi minkä värin säilyttää loppuun saakka. W. reticulata muuttaa punaisesta hyvin tummaksi eli olisiko mahdollista että et vain huomannut tummia suonia kun etsit katseellasi punaisia/keltaisia?
Kiitos korjauksesta Henri. Jostain syystä ei harmita yhtään, että määritin väärin. Käyn aamulla uudelleen tarkistamassa tilanteen.
Hei,
hieno löytö!
Olen käytännössä aina ollut myöhässä. kun olen löytänyt Willkomlangean homehtuneita tai Nectrian valtaamia jämiä melkein joka myöhäissyksy lahopuilta, kun olen käynyt yhdellä alueella. Laji olisi siellä kyllä jopa aika runsas. Pitääkin käydä katsomassa olisiko tätä jo ilmestynyt sinnekin. Matka tosin on hankalahko.
Se tosiaan muuttuu ruskeaksi ja sklerokin on punainen. Kuvissasi on myös jotain kotelosientä, luultavasti Mollisiaa.
Kiitos kommentista Marja. Viime vuoden loppupuolella laitoin oheisen kuvan tälle samalle palstalle. Ties vaikka kuvassa ovat Willkommlangean sklerootiot. Samalla laholla maapuulla ja suunnilleen samassa kohtaa olivat nämä viime marraskuun alussa. Väri ainakin täsmää.
1 tykkäys
