05.10.2017 Auroran puistossa metsässä, Espoo.
Massiivisesta tammesta maahan repeytyneen oksan tai sivurungon alapinnalla usean metrin matkalla oli tiheää sotkuista haarakasmaista tai oikeastaan jäkälää muistuttavaa kasvustoa. Pisimmillään haarat tai syheröt olivat ehkä joku 3 - 4 senttiä mutta enimmäkseen sentin pari. Nyppäsin tuosta palan kaarnaa ja kuvasin yhden tuollaisista sadoista syheröistä, tämä kun oli sieltä siistimmästä päästä.
Haarakasta kasvoi myös tämän rungon vieressä pienemmillä oksilla joissa olivat enemmän tuollaisia harvakseltaan haarautuvia puikkomaisia.
Varmaan joku lahohaarakaslaji? Googlen kuvahaulla ei oikein viisastunut enempää.
Henri
Hei,
tuota lienee ihan turha kysymys, mutta testasitko näiden rakenteen? Etteivät ole jotain jäkälää… No sieniosakashan se niilläkin on.
Marja
No en testannut, enkä tiedä edes miten tuo testataan, Ei ainakaan näkynyt mitään jäkäliin liittämiäni rakenteita kuten vaikkapa kotelomaljoja tai ritsoideja. Otin kyllä pikkuisen näytteen mukaan, tuossa se rasiassa kuivuneena oleilee ja voin sitä testata jos siihen on olemassa joku kotikonsti, laitan sen aluksi varmaan mikroskoopin alle. Eli pitääpi vähän googlata aihetta ja katsoa jos saan asiaan jotain tolkkua.
Hei,
pikkukotelosieniharrastajana olen tietenkin törmännyt pieniin jäkäliinkin. Muistaakseni jäkälien itiökotelot värjäytyvät lähes kokonaan sinisiksi IKI:ssä (tai Meltzerissä, jos haluaa käyttää myrkyllisempiä aineita). Mutta meikäläinen on tietenkin törmännyt sellaisiinkin jäkäliin, ettei tuokaan auta. Olikohan esim. Absconditella-jäkälillä sellainen ominaisuus, etteivät askukset värjäytyneetkään sinisiksi.
Jos löytö on runsas, niin kannattaa tutkia rakennetta tuoreeltaan ihan vaan käsittelemällä niitä esim. koettamalla murtaa ja muussata sormissa. Täytyy tosin tunnustaa, etten tee usein niin itse. Pikkukotelosieniesiintymät ovat yleensä aika hauraita ja eivät aina sormenpään kokoisiakaan 
Siksipä tutkin ne yleensä tuoreina mikroskopoimalla.
Marja
No eipä löydy näitä värjäyslitkuja, jotain eosinia ja vastaavia löytyisi mutta niistä ei taida olla apua tässä. Liotin näytteen vedessä ja pehmeni hyvin ja tutkailin sitä mikroskoopilla pintapuolisesti. Mitään rakenteita ei näkynyt ja tuntui olevan pelkkää homogeenista maltoa tai solukkoa. Otin juuresta yhden kuvan mutta en siitä viisastunut
Oli pakko käydä pääkallopaikalla kurkkaamassa miten tällä menee. Vanhasta kasvustosta ei ollut kuin rippeet jäljellä. Viereisiltä tammen maapuilta löysin onneksi lisää näitä kasvustoja. Tuntui käteen ihan sienimäiseltä eli muussaantui tosi helposti, ei ollut mitään jäkälämäistä kestävyyttä tai kumimaisuutta. Sen kummemmin en osannut rakennetta arvioida käsimääräisesti. Otin sitten pari kuvaa näistä tammen maapuiden alapinnalla majailevista kasvustoista
Tuntuisi menevän sinne sienien suuntaan, mutta enpä osaa tätä perustella mitenkään. Suomen jäkälät teoksesta ei myöskään löytynyt oikein mitään tänne päin menevää.
Tuollaisia puulla kasvavia laittaisin ilman muuta sukuun Lentaria. Tosin suku on polyfyleettinen ja tulee hajoamaan aja myötä kunhan joku siitä kiinnostuu. Kuvan sieni voisi olla esim. L. byssiseda.
1 tykkäys
