Tätä olen koittanut sovitella sinne tänne eri sukuihin mutta huonolla menestyksellä. Kuvattu Pieksämäellä Ankelen kalkkilouhoksen läheltä kuusikosta (maapohja lehtoa). Kasvaa paikalla runsaana, itiöemiä voi olla useita kymmeniä kasvustossa. Eivät kasva tuota isommiksi ja vanhemmiten lakki kääntyy tyypillisesti tuollaiseksi “kupiksi”. Olen tätä sieltä kuvaillut jo kolmena syksynä. En nyt tiedä onko tuo keltaisuus itiöpölystä vai onko jalan yläosa keltanukkainen.
Tuo on mielenkiintoinen. Tuo keltaisuus voisi viitata Hygrophorus chrysodoniin, meillä harvinainen. Tosin joskus myös H. agathosmus voi olla melko valkoinen ja sille on kuvattu muoto, jolla on keltaista nöyhtää jalan latvassa. Agathosmuksella on voimakas tuoksu, chrysodonilla ei, mikäli muistan oikein. Chrysodonilla saisi olla keltaista myös lakin reunassa.
Kiitos Bellissimo. Alueella on runsaasti harmaata voimakastuoksuista tuoksuvahakasta H. agathosmus, elikkä tavallista tuoksuvahakasta. Sillä perusteella tämä saattaisi hyvin olla tuon muoto vaikka ei tuoksukaan (ainakaan voimakkaasti). Lakkien reunat ovat tällä valkoiset. On kuitenkin selvästi erinäköinen sieni kuin normi tuoksuvahakas. Pitää ensi kerralla tutkiskella onko välimuotoisia ja nuuhkia näitä lisää.
Jo aikoinaan valkolakkisille ja sitten toisaalta keltapisteisille tuoksuvahakkaille on näköjään annettu nimiä. Larsson et.al ovat sekvensoineet tätä porukkaa ja tulleet siihen tulokseen, että menevät tuoksuvahakkaan vaihtelun alle:
https://www.researchgate.net/publication/328464279_Diversity_within_the_Hygrophorus_agathosmus_group_Basidiomycota_Agaricales_in_Northern_Europe
Jatkan vielä, että tuossa artikkelissa tuoksuvahakas ei pysy yhtenäisenä. Artikkelissa on kuvattu tieteelle uutena H. suaveolens ja lisäksi jätetty keskeneräistä asiaa, eli nimettömiä lajeja. H. suaveolensia voi hyvin löytyä meiltäkin männiköistä, kannattaa pitää silmällä.
H. sp. nimelle jätettyä on kerätty sedimenttikalkkimänniköistä Gotlannista ja Saarenmaalta, joten lajia ei välttämättä meiltä löydä.
H. cf. agathomus on laajalle levinnyt. Sen käsityksen saa, että kuusen kanssa voisi kasvaa. Sanotaan, että yhdelläkään sekvensoiduista ei ollut keltaisia flocculoita. Ainakin osa keräyksistä on kalkkipaikoilta.
Kiitos paljon tuosta linkistä. Tuo keltainen on siis Hygrophorus agathosmus f. aureofloccosus.
Uskoakseni siellä on myös tästä sellaista valkoista versiota jossa keltaisuutta ei ole ja myös välimuotoja sen harmaan perus tuoksuvahakkaan suuntaan.
Käyn luultavasti ensi viikonloppuna paikalla ja sitten varmaan tutkiskelen taikka paremminkin pällistelen näitä paikan päällä. Nyt kun luin tuon jutun niin sieltä kuvaamani toinen valkoinen kasvusto alkoi vähän mietityttämään sekin. Harmaata tuoksuvahakasta siellä on siis runsaasti mutta näiden valkoisten kanssa olen ollut vähän sormi suussa. Tässä toinen kasvusto alueelta
Ikäväkseni en nyt muista tästä hajutuntomerkkejä mutta kun heltat ovat tiheämmät laittaisin tämän malikoihin, en kuitenkaan anismalikkaan vaan ehkäpä valkomalikkaan tai ehkäpä vihertuoksumalikkaan. Anismalikkaakin alueella on elikkä montaa sorttia näitä vaaleita ihmeteltäväksi.
Mutta ettei olisi liian helppoa niin tässä yksi kasvusto jonka kuvasin alkuviikosta Malmin hautausmaalla
Piti käydä tuon linkkisi luettuani tänään vielä kurkkaamassa näitä uudemman kerran. Laitoin muutaman pakasterasiaan hetkeksi että saisin aromien nyanssit esiin ja tällä oli todella voimakas ja selvä toffeen tai ainakin makean karamellin tuoksu, ei kuitenkaan anismainen taikka karvasmantelimainen vaan sellainen selkeä vaalea toffee 
Ota nyt tuostakin sitten selvää… olisko kuitenkin vahakkaita…
Malikoiden kannalla olen, mutta ei minulla mitään ehdotusta lajeiksi ole. Ehkä Mikolla olisi.
Tuoksut voivat monissa kohdin auttaa tunnistamisessa. Osa tutkijoista kerää nykyään kasvuston talteen koriin niin, että käärii sen alumiinifolioon, korissa on sitten tällaisia nyyttinäytteitä. Yksi etu on, että tuoksut säilyvät hyvin ja ne tulevat sitten myös dokumentoiduiksi.
Hankalalta kyllä vaikuttaa, tuo toffeen tuoksu ei oikein nyt soita mitään kelloja.
Mutta kun tuo toiseksi viimeinen valkoinen on kalkkipaikalta, niin aika samannäköinen kyllä on valkotuoksumalikka, Clitocybe albofragrans, jota ihmeteltiin viikko sitten Siikaisissa niin ikään kalkkipaikalta. Se olisi siis aniksentuoksuinen.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
