Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Lumivalkoinen sieni, keltainen itiöpöly?

Tätä olen koittanut sovitella sinne tänne eri sukuihin mutta huonolla menestyksellä. Kuvattu Pieksämäellä Ankelen kalkkilouhoksen läheltä kuusikosta (maapohja lehtoa). Kasvaa paikalla runsaana, itiöemiä voi olla useita kymmeniä kasvustossa. Eivät kasva tuota isommiksi ja vanhemmiten lakki kääntyy tyypillisesti tuollaiseksi “kupiksi”. Olen tätä sieltä kuvaillut jo kolmena syksynä. En nyt tiedä onko tuo keltaisuus itiöpölystä vai onko jalan yläosa keltanukkainen.

tuntematon55108092019ankelevalmismini

Tuo on mielenkiintoinen. Tuo keltaisuus voisi viitata Hygrophorus chrysodoniin, meillä harvinainen. Tosin joskus myös H. agathosmus voi olla melko valkoinen ja sille on kuvattu muoto, jolla on keltaista nöyhtää jalan latvassa. Agathosmuksella on voimakas tuoksu, chrysodonilla ei, mikäli muistan oikein. Chrysodonilla saisi olla keltaista myös lakin reunassa.

Kiitos Bellissimo. Alueella on runsaasti harmaata voimakastuoksuista tuoksuvahakasta H. agathosmus, elikkä tavallista tuoksuvahakasta. Sillä perusteella tämä saattaisi hyvin olla tuon muoto vaikka ei tuoksukaan (ainakaan voimakkaasti). Lakkien reunat ovat tällä valkoiset. On kuitenkin selvästi erinäköinen sieni kuin normi tuoksuvahakas. Pitää ensi kerralla tutkiskella onko välimuotoisia ja nuuhkia näitä lisää.

Jo aikoinaan valkolakkisille ja sitten toisaalta keltapisteisille tuoksuvahakkaille on näköjään annettu nimiä. Larsson et.al ovat sekvensoineet tätä porukkaa ja tulleet siihen tulokseen, että menevät tuoksuvahakkaan vaihtelun alle:
https://www.researchgate.net/publication/328464279_Diversity_within_the_Hygrophorus_agathosmus_group_Basidiomycota_Agaricales_in_Northern_Europe

Jatkan vielä, että tuossa artikkelissa tuoksuvahakas ei pysy yhtenäisenä. Artikkelissa on kuvattu tieteelle uutena H. suaveolens ja lisäksi jätetty keskeneräistä asiaa, eli nimettömiä lajeja. H. suaveolensia voi hyvin löytyä meiltäkin männiköistä, kannattaa pitää silmällä.
H. sp. nimelle jätettyä on kerätty sedimenttikalkkimänniköistä Gotlannista ja Saarenmaalta, joten lajia ei välttämättä meiltä löydä.
H. cf. agathomus on laajalle levinnyt. Sen käsityksen saa, että kuusen kanssa voisi kasvaa. Sanotaan, että yhdelläkään sekvensoiduista ei ollut keltaisia flocculoita. Ainakin osa keräyksistä on kalkkipaikoilta.

Kiitos paljon tuosta linkistä. Tuo keltainen on siis Hygrophorus agathosmus f. aureofloccosus.

Uskoakseni siellä on myös tästä sellaista valkoista versiota jossa keltaisuutta ei ole ja myös välimuotoja sen harmaan perus tuoksuvahakkaan suuntaan.

Käyn luultavasti ensi viikonloppuna paikalla ja sitten varmaan tutkiskelen taikka paremminkin pällistelen näitä paikan päällä. Nyt kun luin tuon jutun niin sieltä kuvaamani toinen valkoinen kasvusto alkoi vähän mietityttämään sekin. Harmaata tuoksuvahakasta siellä on siis runsaasti mutta näiden valkoisten kanssa olen ollut vähän sormi suussa. Tässä toinen kasvusto alueelta

valkoinen307092019ankelevalmismini

Ikäväkseni en nyt muista tästä hajutuntomerkkejä mutta kun heltat ovat tiheämmät laittaisin tämän malikoihin, en kuitenkaan anismalikkaan vaan ehkäpä valkomalikkaan tai ehkäpä vihertuoksumalikkaan. Anismalikkaakin alueella on elikkä montaa sorttia näitä vaaleita ihmeteltäväksi.

Mutta ettei olisi liian helppoa niin tässä yksi kasvusto jonka kuvasin alkuviikosta Malmin hautausmaalla

valkoinentuoksuva115092019malmivalmismini

tuoksuvavalkoinen315092019malmivalmismini

Piti käydä tuon linkkisi luettuani tänään vielä kurkkaamassa näitä uudemman kerran. Laitoin muutaman pakasterasiaan hetkeksi että saisin aromien nyanssit esiin ja tällä oli todella voimakas ja selvä toffeen tai ainakin makean karamellin tuoksu, ei kuitenkaan anismainen taikka karvasmantelimainen vaan sellainen selkeä vaalea toffee :laughing:

Ota nyt tuostakin sitten selvää… olisko kuitenkin vahakkaita…

1 tykkäys

Malikoiden kannalla olen, mutta ei minulla mitään ehdotusta lajeiksi ole. Ehkä Mikolla olisi.

Tuoksut voivat monissa kohdin auttaa tunnistamisessa. Osa tutkijoista kerää nykyään kasvuston talteen koriin niin, että käärii sen alumiinifolioon, korissa on sitten tällaisia nyyttinäytteitä. Yksi etu on, että tuoksut säilyvät hyvin ja ne tulevat sitten myös dokumentoiduiksi.

1 tykkäys

Hankalalta kyllä vaikuttaa, tuo toffeen tuoksu ei oikein nyt soita mitään kelloja.

Mutta kun tuo toiseksi viimeinen valkoinen on kalkkipaikalta, niin aika samannäköinen kyllä on valkotuoksumalikka, Clitocybe albofragrans, jota ihmeteltiin viikko sitten Siikaisissa niin ikään kalkkipaikalta. Se olisi siis aniksentuoksuinen.

1 tykkäys