Onkohan määrityksen varmistaja (conf.) kenttä tulossa retkilomakkeelle tai onko sille jo paikka siinä ?
Joskus kerrottiin, että tietokannassa sille olisi paikka.
t. Esko
1 tykkäys
Pahoittelen että ainakin minulta on mennyt ohi, että tällaista on toivottu (henkilöstöä on vaihtunut tuon 2018 jälkeen). Vihkossa ei nykyisellään ole paikkaa useille tai erityyppisille määrittäjille. Määrittäjäkenttään voi kyllä kirjata useita nimiä, sekä vapaamuotoisia merkintöjä.
Olen ehkä kysynyt tätä ennenkin, mutta onko det- ja conf-määrityksillä oleellinen merkitysero? Onko conf epävarmempi (“näyttää minustakin tuolta”) kuin det (“määritin huolella täksi lajiksi”)?
Toisaalta det terminä tuntuu tarkoittavan hyvinkin eri asioita eri ihmisille: esim. määritys Facebookissa nähdystä kuvasta tai määritys näytettä mikroskopoimalla. Siksi jos määrityksen huolellisuudelle halutaan tehdä täsmällinen ero, kannattaa se määritellä vapaamuotoisesti. Määritysperusteelle on myös olemassa oma kenttänsä:
Mikko / Lajitietokeskus
det ja conf ei ole minusta sama tieto.
Itse olen tehnyt seuraavasti:
det-kenttään laitan tiedon, jos määrittäjä on eri kuin kerääjä. Laitan nykyisin det-kentän tiedon myös silloin, kun se on sama kuin kerääjä. det-kentän tiedon laitan samalla, kun talletan tiedon laji.fi kantaan.
Jos laji on harvinainen tai esim. maalle uusi laji, niin yritän kierrättää näytteen myös lajin hyvin tuntevan asiantuntijahenkilön määritettäväksi. Jos asiantuntijan lajimääritys on sama kuin det-kentän henkilön tekemä, niin talletan havainnolle vain conf-kenttätiedon. Tällä hetkellä käytän Lisätieto-kenttää, koska lomakkeella ei ole conf-kenttää. Jos lajimääritys on eri kuin det-kentän henkilöllä, niin muutan lajin ja laitan det-kenttään ja Lisätieto-kenttään conf-henkilön. conf-kenttätieto tulee minulla siten lähes aina laji.fi talletuksen jälkeen, jolloin se on muutos olemassaolevaan laji.fi havaintoon.
Mahdollista conf-kenttätietoa ei voi laittaa pelkästään det-kenttään, koska silloin hukkuu tieto, että lajimäärityksen on tehnyt tunnustettu asiantuntija. (Kaikki ei tiedä henkilön nimestä, että hän on lajin erityistuntija).
Conf-kenttätieto on aika pitkälle sama kuin nyt Lisää-asiantuntijakommentti näytteelle => Varmistettu täppä ja lajinimi. Erona on se, että conf-kenttätieto tulee havainnon tallettajan kautta eikä kommenttina laji.fi systeeemiä käytavältä henkilöltä. Asiantuntija on monesti ulkomainen henkilö, joka ei käytä laji.fi tietokantaa.
Minusta noille useille määrittäjille ei tarvitse eri kenttiä. Voi laittaa yhteen kenttään tuolla Jeren ehdottamalla tavalla.
t. Esko
Det. (lyhenne latinankielisestä sanasta determinavit, tai englannista determined by) tarkoittaa kirjaimellisesti taksonin määrittäjää.
Conf. (lyhenne latinankielisestä sanasta confirmavit, tai englannista confirmed by) tarkoittaa määrityksen varmistajaa. Se on käytännössä henkilö, joka on samaa mieltä taksonin määrityksestä, kuin sen määrittäjäkin.
Joskus voi sekaannusta aiheuttaa se, että latinankielinen sana confer lyhennetään toisinaan myös conf. Se taas tarkoittaa verrattavissa olevaa, vaikka useimmiten se lyhennetäänkin cf. Sen konteksti on kuitenkin erilainen ja se esiintyy aina pelkästään taksonin tieteellisen nimen yhteydessä, esim. Acer cf. pseudoplatanus tarkoittaa vuorivaahteraan verrattavissa olevaa taksonia.
1 tykkäys
En ole täysin hahmottanut, mikä on määrityksen ja varmistuksen ero. Ainakin Kotkassa käsittelisin varmistuksen yksinkertaisesti uutena määrityksenä, joka sattuu olemaan samaa mieltä edellisen (tms.) määrityksen kanssa.
Vihkossa tilanne on vähän erilainen, koska Vihko ei (valitettavasti!) tue useampaa määritystä per näyte.
T: Jere K.
Vielä tuli mieleen yksi kenttä asiaa sivuten.
Onko kenttää “Yksilö viivakoodattu” laji.fi tietokannassa ? Jos on niin saisiko sen retkilomakkeelle esim. rastikenttänä.
t. Esko
Varmaan se voi olla eri asia eri ihmisille. Itse merkitsen det. jos olen määrityksen alusta alkaen itse tehnyt ja conf. jos olen samaa mieltä edellisen määrittäjän kanssa (ja olen hänen määrityksensä tiennyt omaa tehdessäni). Tietyissä sammalsuvuissa on viime vuosina vaadittu kaksoissokkomääritystä eli vähintään kaksi asiantuntijaa on määrittänyt lajin toistensa määritystä tietämättä. Silloin molemmat ovat det. Mutta ei tähän tosiaan ole olemassa mitään lajiryhmäkohtaistakaan yleissääntöä. Toiset merkitsee varmennuksen det. ja toiset conf.
Kotkaankin näitä on merkitty vaihtelevasti sammalilla. Conf. löytyy usein lisätietokentästä vaikka se kai pitäisi merkitä omana määrityksenään.
Itse miellän, että conf lisää alkuperäisen määrittäjän asiantuntijuutta.
Eli kuka tahansa voi määrittää, mutta se ei kerro, että määrittääkö oikein.
Conf kertoo sen, että määritys on jonkun kovemman asiantuntijan mielestä oikea.
Uusi määritys tulee silloin jos alkuperäinen määrittäjä on määrittänyt väärin jne. laji vaikka splitattu tai tyyliin määrityskriteerit ovat muuttuneet ym. jolloin määritys on uusi.
1 tykkäys
Eli tämän keskustelun perusteella sekä det että conf viittaavat samalla tavalla tehtyyn määritykseen, mutta conf-termillä ilmaistaan, että A) määrittäjä on tietoinen aiemmasta samanlaisesta määrityksestä, ja B) ainakin joskus että määrittäjä on tavallista osaavampi henkilö määrittämään ko. lajiryhmää.
Vasta-argumentteja miksi conf-kenttää ei tarvita:
-
Monimutkaistaa: samalla tarvittaisiin myös conf-date ja conf-peruste -kentät. (Saamme säännöllisesti palautetta, että Vihko on liian monimutkainen ja kenttiä on liikaa.)
-
Koska conf-merkinnän merkitys ja käyttö ei ole laajalti vakiintunut, ja sitä voidaan tulkita monin tavoin, sitä myös käytettäisiin eri tavoin (“kummin kaima sanoi että on samaa mieltä”). Tämän takia siitä ei voida luottettavasti päätellä, että havainto olisi tavallista luotettavampi.
-
Conf-tiedon tallentaminen rakenteisena ei tuo merkittävää lisäarvoa suhteessa siihen, että se kirjattaisiin vapaamuotoisesti lisätietokenttään, koska se ei vaikuta havainnon suodatusmahdollisuuksiin.
Mutta mitä jos olisi kenttä tai “kiinnostava havainto”, “pyydän varmistusta” tjsp., johon voi laittaa ruksin, ja sitten lisätiedoissa kertoa lisää, esim. “toinen havainto Suomesta, Aino Asiantuntija varmisti määrityksen” tai “liitteenä mikroskooppikuva itiöistä”. Sitten havainnon annotoijat voivat tarkistaa tällaiset havainnot ja merkitä ne tarpeen mukaan varmistetuiksi.
(Annotoinnissa eli laatukommentoinnissa on periaatteena, että omia havaintojaan ei voi laatuluokitella, eli tarvitaan joku muu tsekkaamaan havainto.)
Mikko / Lajitietokeskus
mikäli ja kun halutaan pysyä nykyisessä rakenteessa, jossa käytetään det sarakeita muuta, kuin yhden lisäruksin, jossa ns. uusi määritys voidaan ilmaista varmistukseksi conf., jolloin ne voi vaikkapa lajitella sen mukaan ym. oleellista havaintojen käyttöön liittyen.
Miten tässä mallissa käsitellään tilanne, jossa minä olen samaa mieltä kovemman gurun kanssa? Se ei näillä näillä säännöillä olisi conf, ei myöskään uusi määritys. Olisi kuitenkin sääli jättää määritystapahtuma kokonaan kirjaamatta.
Tämä on tietty ongelma lähinnä Vihkossa yms, jossa havaintoon nyt voi liittyä vain yksi määritys.
Kotka-tietokannan malli on selvästi joustavampi: näytteellä voi olla rajattomasti määrityksiä. Niistä yksi voi olla merkattu ensisijaiseksi määritykseksi ja muut voivat olla neutraaleja tai ei-suosittuja.
Eli Kotkan mallissa confin sijaan toimin itse näin:
Parus major, det. Guru McMaster, primary identification: yes
Parus major, det. Jere McKahanpää, primary identification:
Parus major, det. Mikko Heikkinen, primary identification:
Parus erroneous, det. Veikko Virhelähde, primary identification: no
Tämä ilmaisee käytännössä saman kuin leg/conf-logiikka, mutta on selvästi joustavampi.
Tilannetta vielä mutkistaa se, että määrityksen sijaan/lisäksi voi tehdä laadunvalvonnan “annotoinnin”; omaanlaisensa määritys sekin
Esko / Lajitietokeskus
No ainahan pitää pohtia se, että tuoko oma määritys jotain lisäinfoa asiaan. Varmaan Vihkoon olisi hyvä tuoda kokoelmahallinnan juttuja, kun sinne kuitenkin kirjataan havaintoja, joista on näyte.
Esim. jos järjestelee olemassa olevaa kokoelmaa uusiksi, niin tällöin, mikäli samalla myös läpi käy määritykset, niin tällöin määrityksen kirjaus tuonee lisäinformaatiota, olematta sen kummemmin conf. tai vallan uusi määritys. Uudeksi viralliseksi määritykseksi sen varmaan voinee nostaa silloin, jos laji on splitattu alkuperäisten määritysten jälkeen.
Ehkäpä conf. kenttä on selkeintä olla silloin kun omalle määritykselle on haettu vielä varmistus kokeneemmalta guruttelijalta, joka yleisesti hyväksytty alan asiantuntijaksi 