Jalopuulehdossa tänään käppäillessäni huomasin pari kellertävää rouskua. Niiden sävyn nähdessä muistui mieleeni, että Mauri Korhosen rouskukirjassa mainittiin maitorouskun lakin kellertyvän pippurirouskua aikaisemmin tai jotain sinne päin (näyttivät muistaakseni kellertävämmiltä luonnossa kuin kuvissa). Käänsin sienen ja alta löytyivät tiheät ja kapeat heltat joten lehtorouskun pystyi heti sulkemaan pois.
Maitiaisnestettä maistoin ja se oli polttavan makuista. Huomasin kuitenkin, että sienessä oli pieniä, homeenvärisiä laikkuja ja aattelin että onkin vähän kulahtanut pippurirousku; jalkakin näytti mielikuvaani ehkä turhan pitkältä. Otin kuitenkin isomman itiöemän mukaani kun muistin kanssa, että kirjassa mainittiin maitorouskun maitiaisnesteen oranssi KOH-reaktio ja halusin tarkistaa asian.
Kotiin tultuani viilsin helttoja kynnelläni ja laitoin pursuavaan nesteeseen 3% KOH-liuosta. Ei värimuutosta eli pippurirousku siis. Huomasin, että metsässä aiemmin heltoista pursunut neste näytti vähän harmaantuneen.
Otin pian kirjan käteeni ja siinä mainittiin maitiaisnesteen värimuutos maitorouskun kohdalla. Kävin katsomassa sientä taas ja lakista aiemmin lohkaisemani palan murtopinnalla näkyi selvää sinivihreää sävyä. Muistin sitten, että olin aiemmin hommannut 40% KOHia ja päätin sitä koittaa maitiaisnesteeseen. Lohkaisin taas palan mallosta ja laitoin tuota tyjympää KOHia ja kas vaan – välitön, kirkkaan oranssi värimuutos tapahtui.
Pikku mutkien kautta tuli taas uusi, mukava laji määritettyä. Ehkä seuraavaksi sen pippurirouskun kohtaan…
Kiitos raportista! Selasin tanskalaisten ruoskukirjaa, mutta mitään vinkkiä en löytänyt, kuinka vanhaa KOHin pitäisi tässä olla. Aivan epämääräinen käsitykseni on, että ollenkaan noin vahvaa ei tarvitsisi olla.
KOHia kannataisi varmaan kokeilla myös lehtorouskuun (kelpaakohan 3%?). Siinähän on vieressä se L. vellereus, josta voisi KOHin avulla saada otteen.
No, noi on ainoot voimakkuudet mitä multa löytyy. Se 3% on vajaa vuoden vanhaa, en tiedä onko siitä jotenkin teho heikennyt tai jotain. Voisihan lehtoonkin testata, jos vaikka voisi erottaa liidusta tuhoamatta makuaistiaan!
Itse kokeilin tänään KOH -reaktiota maitorouskun maitiaisnesteeseen. Ei järisyttävä värimuunnos, mutta oranssia tuli näkyviin. Maitoon myös maitiaisnestettä ja ensin olin ihmeissäni, että mikä laji tää on, kun oli ihan mietoa. Noh, hetken päästä alkoi polttaa, mutta ei niin pahasti kuin lehtorouskulla. Lieneekö ollut sade syynä vai mikä. Kotiin tullessa vihertävänharmaa väri maitiaisnesteessä oli selvä.
Nämä ovat nyt kahtena peräkkäisenä vuotena kasvaneet kultarouskujen kanssa vierekkäin, ja varmaa sitä ennenkin, mutta en ole paikkaa huomannut aiemmin.
Toinen lajipari oli punatäplärousku paikassa, missä ne sekä kultarousku kasvoivat jättimäisen kokoon.
Kultarouskusta olen lisäksi huomannut, että saattaa ainakin kerran tulla myllätylle maalle ja sitten on lisäksi vakipaikkoja. Pari päivää sitten löysin kultarouskun metsäautotien painanteesta ja siellä, noin 30 metrin päässä kasvoi lehtorouskuja. Onkohan näillä jotain tekemistä keskenään vai onko vain habitaatilla merkitystä?
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
