Eilen löysin täältä Espoosta paikallisen päiväkodin pihamaalta kiintoisan haperon. Lähin puu oli koivu, hieman kauempana oli lehmuksia ja koristepensaita. Maku ei ollut yksiselitteisen mieto mutta ei polttavakaan. Tuoksu oli pelargoninkaltainen, Itiöpöly osoittautui lähinnä tummankeltaiseksi, oletan että Romagnesin luokka olisi IV. Tässä kuvia:
Orvonhapero (R. olivascens / postiana), oliivihapero (R. olivina) ja rusko-oliivihapero (R. olivobrunnea) tulevat tietenkin tämännäköisestä sienestä ensiksi mieleen. Ne kuitenkin ovat havupuiden mykoritsasieniä ainakin kirjallisuuden mukaan. Niiden tuoksua on kuvattu epämiellyttäväksi, mutta selkeätä pelargonintuoksua niiden kohdalla ei mainittu.
“Koivun mykoritsasieni” toi toisaalta mieleen monivärihaperon (R. versicolor). Ja Fungasta sen parina löytyi määrityskaavassa sellainen laji kuin Russula versatilis, jonka tuntomerkit sopisivat tähän sieneen oikein hyvin. Jopa tuo pelargonintuoksu.
Tämähän laji on kyllä aika harvinainen ja eteläinen, ja löytöjä Suomesta on vähän. Otin kuitenkin näytteen talteen, jos saadaan jossain vaiheessa tutkittua.
Äh, en tähänkään antanut kokotietoja. Nämä taas olivat aika pienenpuoleisia - joten R. cremeoavellanea ei kai tule kyseeseen. Pelargonintuoksua näyttää toisaalta olevan useammallakin miedolla lajilla.
Katsoin mitä Nannfeld kirjoitti 1985 kun hän toi cremeavellanean Ruotsiin: loistavan tarkka kuvaus, jollaisia nykyään ei enää juuri näe. Vähän poimintoja: mieto, lakki 4-10 cm, jalka 4-8 cm. Lakissa ilmeiesti kaksi värikomponenttia, joiden määrä vaihtelee: rusken keltainen pohjaväri aina läsnä, voi olla hyviin vaalea, tummimmillan kuin ranskanleivän kuori. Punainen komponentti puuttuu joskus kokonaan […] mutta voi levitä koko lakin yli, on joskus niin voimakas että kokonaisvaikutelma on punainen (ruskeanpunainen). Jalka puhtaan valkoinen, muuttuu käsittelystä kellanrusksealaikkuiseksi. Tukholman sudulla yleisehkö, mutta yleisyys vaihtelle alueittain. Runsain heinäkuussa ja elokuun alussa. Yleensä koivun kanssa, myös muiden lehtipuiden kanssa.
Sarnarin mukaan koko on 45-70(87) mm, itölaskeuma IVb-c.
Minusta sienesi sopii ihan hyvin sekä kuvauksiin että omiin muistikuviin. Diagnostiset kriteerit ovat neljä pintakelmun piirrettä, jollaisia ei muualta löydy.
Tämä kävi sekvensoitavana. Polymorfiaa oli paljon, mutta kyllä tämä vahvasti näyttäisi viittaavan tuohon alkujaan epäilemääni lajiin Russula versatilis tai sille läheiseen lajiin Russula odorata. Eli ilmeisesti se pelargonintuoksu ei ollut kuvittelua
Mielenkiintoista on, että tälle tuli lähes identtiset sekvensointitulokset toisen “Russula versatilis”-sekvenssinäytteen kanssa. Näiden kahden löydön kasvupaikkojen etäisyys toisistaan on noin 500 m. Tässä vielä kuva siitä toisesta näytteestä.
Viimeisestä sekvenssierästä löytyi taas yksi piianhapero (tai jotain sieltä päin), varmaan kuitenkin samaa lajia kuin yllä kuvatut. Paikka Espoon Keskuspuisto, kasvoivat haapojen alla.
Makroskooppisesti se vastasi aikaisempia tapauksia:
lakki epämääräisen punaruskea
malto hauras
itiöpöly melko tummaa (Romagnesi IV) – tämä erona monivärihaperoon
maku mieto – tämäkin erona monivärihaperoon
pelargonin tuoksu
kellertyy.
Ja samaan nippuun se menikin. Edellisten tapausten jälkeen on GenBankissa on kuitenkin tapahtunut.
Ensinnäkin GenBankiin on nyt ilmestynyt neljä näytettä (MG687329, PZ946291, PZ858468 ja PQ270071) jotka on suoraan nimetty nimellä Russula versatilis. Tuo ensimmäinen oli edellisillä blastauksillani Russula sp. ”versatilis”. Mielenkiintoista että GenBankin versiohistorian mukaan tämä muutos olisi tehty jo vuonna 2019 mutta se kuitenkin näkyi vanhalla nimellä vielä vuonna 2022 tekemissäni blastauksissa. Mikäli nämä neljä näytettä edustavat nyt oikeata Russula versatilista, ne eivät ole sama sieni kuin omani.
Toiseksi GenBankiin on ilmestynyt kaksi Uppsalan alueelta kerättyä sientä koodinimellä SE-103 jotka taas vastaavat täysin omaa näytettäni. Tähän nippuun menee myös yksi pohjoisnorjalainen näyte jonka löysin Mycomap-blastauksen kautta. Kiinassa kuvattu Russula khinganensis on aika lähellä tätä mutta ei ihan sama.
Täytynee varmaan nyt haastaa tämän lukijoita löytämään lisää tätä sientä. Kun nyt pelkästään Espoosta olen löytänyt tätä neljästä eri paikasta niin ei tämä niin tolkuttoman harvinainen voi olla
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
