Tässä ohje, miten Laji.fi:n datan ja Excelin avulla voi tehdä jonkin alueen “puutelistan”, eli luettelon lajeista, joita siellä ei ole havaittu, vaikka lähialueilla on.
- Mene Laji.fi havaintohakuun Selaa havaintoja | Suomen Lajitietokeskus
- Tee haku sillä laajemmalla alueella, johon haluat vertailla suppeamman alueen lajeja. Aseta hakuehdoiksi esim. lajiryhmä, koordinaattirajaus (Paikka > Koordinaatit) ja aika (esim. vain vuoden 1980 jälkeen havaitut)
- Hae lajiluettelo napista Lataa tiedostona > Lataa taksonit. Tämä tallentuu nimellä species.csv.
- Pienennä aluerajausta esim. koordinaattirajauksella tai kunnan nimellä
- Hae lajiluettelo uudelleen. Tämä tallentuu nimellä species(1).csv.
- Avaa tyhjä Excel-tiedosto ja tallenna se
- Valitse Excelissä Data > From Text/CSV
- Valitse tiedosto species.csv ja sitten klikkaa Load.
- Toista kohdat 7 ja 8 tiedostolle species(1).csv
- Nyt molempien taulukoiden sisältö on Excelissä välilehdillä species ja species(1)
- Anna species(1)-välilehdelle nimeksi oma-alue
- Mene species-välilehdelle ja anna sen E-sarakkeelle haluamasi nimi
- Kirjoita soluun E2 seuraava Excel-kaava:
=XLOOKUP(A2; 'oma-alue'!A$2:A$10000; 'oma-alue'!D$2:D$10000)
Nyt E-sarakkeessa näkyy kunkin lajin havaintomäärä määrittelemälläsi suppeammalla alueella. Kun taulukko on järjestetty D-sarakkeen mukaan laskevaan järjestykseen, näet mitä havaintoja suppeammalta alueelta puuttuu (= ne, joilla E-sarakkeessa lukee #N/A), mutta joista on paljon havaintoja laajemmalta alueelta.
Voit myös esim. jakaa E-sarakkeen luvun D-sarakkeen luvulla ja saada näin “indeksin lajin suhteelliselle yleisyydelle” suppemmalla alueella.
Tällä tavalla selvisi, että Espoon “pahimmat jäkälälajipuutteet” suhteessa ympäröivään parin sadan kilometrin alueeseen ovat pihlajanläiskäjäkälä ja nukkamunuaisjäkälä. Sen sijaan esim kauluskarttajäkälää ja ryväsjäkälää on havaittu Espoossa suhteessa paljon. Tässä Excel-esimerkkitiedosto.
Tietty tässä pitää ottaa huomioon, että havaintomäärä ei välttämättä lainkaan kerro lajin todellisesta runsaudesta tai yleisyydestä. Esim. yhteen lajiin keskittyvät seuranta- tai tutkimushankkeet voivat tuottaa paljonkin havaintoja harvinaisesta lajista, kun taas yleisten ja “tylsien” lajien havainnot jäävät helposti kirjaamatta.
Hakuehtoja voi säätää kohdissa 2 ja 4 mielensä mukaan, voi esim. verrata saman alueen pidemmän aikavälin havaintoja lyhyemmän aikavälin havaintoihin nähdäkseen mitkä lajit ovat mahdollisesti katoamassa.
Mikko / Lajitietokeskus
PS. Havaintojen sijaintien epätarkkuudesta johtuen kuntanimet eivät ole täsmällisiä. Lue lisää kuntanimistä täältä: Havaintotiedon FAQ | Suomen Lajitietokeskus
