5. Paikan päällä ei tullut mieleen, mutta voisiko mennä viitaseitikistä? Tosin muut havaintoni siitä ovat olleet selkeästi punertavan sävyisiä. Kasvoivat niityn/pellon läpi kulkevan puron kyljessä, lähellä ainakin pajua, vaahteraa, koivua, pihlajaa. Lokakuun alku.
Hienoja kuvia, Monet menevät kyllä arvaukseksi, mutta kommentoidaan kuitenkin:
Ei perusteita arvailuille…
Arvattava tämäkin, mutta tummalakiseitikki (Cortinarius decipiens) voisi olla hiukan tämäntyyppinen. Muita samantyyppisiä kuitenkin on paljon.
Haastava tämäkin, enkä ole yhtään varma ehdotuksestani. Vankkavillaseitikki (Cortinarius alborufescens) on kuitenkin tämännäköinen ja sopisi ekologialtaan. En itse tunne tätä lajia, en muista koskaan nähneeni sitä luonnossa.
Tästä ei tule oikein mitään muuta mieleen kuin violettiseitikki (Cortinarius violaceus), vaikka lakin pinta onkin hiukan valjun värinen ja suomuton. Haapa sopisi. Haapaseitikiksi tämä on minusta aivan liian violetti, vaikka sekin kyllä kävisi mielessä.
Viitaseitikki (Cortinarius uliginosus) sopii, myös ekologialtaan.
Kiitti ehdotuksista. Tuo vankkavillaseitikki on kyllä lupaavan oloinen ehdokas. Violettiseitikin löysin ekaa kertaa viime vuonna ja tässä tapauksessa ei se juuri tuon lakin pinnan takia tullut mieleen. Mutta jospa on sitten vähän valjuuntunut sellainen… Pitää ensi syksynä katella jos nousee pintaan taas kun paikkakin on aika lähellä.
Vihdoin joitakin ehdotuksia, tosin vain suuntaa-antavia.
Ulkonäkö vie ehdottomasti pelargoniseitkkiporukkaan, koska velumia on noin reippaasti jalassa ja lisäksi lakin reunassa. Hankala ryhmä, jossa lajeja ilmeisesti on paljon.
Tämä on mielenkiintoisen ja huomiota herättävän näköinen: jalan tyveltä huomaa, että velum on punaruskea. Näin hyvästä tuntomerkistä huolimatta mitään nimiehdotusta ei minulla ole antaa. Pienille seitikeille on tyyppinäytesekvenssivertailujen tuloksena muutamia nimiä saatu ja kysyin Kytövuorelta, onko tämännäköisille, mutta ilmeisesti ei.
Samaa mieltä MikkoV:n kanssa: tämä menee sektioon Lanigeri - koska helttapuoli on noin sävykäs. Toinen mahdollinen - ja lehtipuiden kanssa kasvava - on C. bivelus.
Tässä ryhmässä on sellaista uudempaa asiaa, että mikroskooppisesti C. bivelukseen menneet jakautuvat kahteen lajiin ja ilmeisesti se varsinainen C. bivelus on lehtipuiden, ainakin koivun kanssa kasvava laji. Havumetsässä kasvaa skoopissa samannäköinen lähilaji, jota Kytövuori on nyt viimeksi määrittänyt nimelle C. aptecohaerens ja josta on myös käytetty nimeä C. impennoides, tämä laji on esitelty Agaricassa 2015.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.