Olen yrittänyt ottaa selvää parista M. clavata/speirea . Tuntuu aika vaikealta tapaukselta. Tässä vähän tuumailuja.
Kummatkin ovat näitä loppusyksyn/alkutalven kaarnalla kasvavia minihiippoja. Kummallakin on selkeästi johteiset heltat ja tällä perusteella ne eroavat muista Hiemales sektion hiipoista. Näitä löytää myöhään syksyllä sekä lehti- että havupuiden rungoilta ja myös maaoksilta ja irtokaarnalta.
M. speirea on yleinen mutta M. clavata on harvinainen DD laji. Voi olla että clavatan esiintyminen Suomessa on hämärän peitossa.
Onkohan kukaan muu yrittänyt tutkailla näitä?
M. speirea, pari kuvaa
-
Lehtipuulla
-
Kuusella (ilmeisesti harvemmin)
Tuon kuusella kasvavan olen skoopannut ja kypsien itiöiden Q vie mielestäni lajiin M. speirea.
M. clavatan pitäisi olla melko puhtaasti havupuulaji, mutta muutama löytö on ilmoitettu maailmalla myös lehtipuilta. Itse olen näitä clavatakandeja kerännyt kuusilta ja kynäkatajalta.
Suomesta on yksi keräys tammelta nimellä M. speirea, jonka sekvenssi vie kuitenkin clavataan? ja yksi museonäyte nimellä M. clavata josta en tarkemmin tiedä. Hiippokirjassa kerrotaan clavatasta näin: Known distribution: Canada, Denmark, France, Norway, Poland, Finland (T. von Bonsdorff, pers. comm.), Switzerland, United States. Mycena clavata seems to be rare in Europe, and there are only a few collections from Norway.
Tässä pari kuvaa clavatakandeista
-
Kuusella
-
Kuusella
Nämä skooppasin ja heltan terän kystidit veivät mielestäni clavataan.
-
Kynäkatajalla -11/20
-
Kynäkatajalla -11/21
Näitäkin skooppasin mutten oikein saanut varmaa määritystä.
Hiippokirjassa on selostettu clavata/speirea parin tunnistamista. Varmaan kokenut hiipposkooppaaja nämä saisi “helposti” erilleen. Vaikeutta tulee siitä että clavataa tuntuu löytyvän vasta ihan loppusyksystä ja itiöitä tuntuu olevan vähän ja ne vähätkin ovat sitten enimmäkseen keskentekoisia. Itiöiden Q:ta ei voi oikein mitata kuin kypsistä mutta mistäs tiedät mikä itiö on kypsä ja mikä ei kun itiökootkin on aika isossa haarukassa näillä. Lajit kuitenkin erotetaan tuon Q:n perusteella. Näillä on ilmeisesti sama tilanne kuin M hiemalis/alba parilla josta hiippokirja kertoo näin: “not-quite-mature spores of M. hiemalis are just as globose as the mature ones of M. alba and of the same size”. Toinen eroavaisuus on heltan terän kystidien muoto mutta sekin taitaa olla vähän liukuvaa näillä. Lajit on myös niin pieniä ja pehmeitä että ei ole helppoa saada skoopilla selvää näistä kystideistä. Muut mikroskooppiset erot ovat sitten vielä hankalampia tapauksia.
Elikkä siis olen näitä vähän skooppaillut ja saanut kumpaakin lajia tunnisteltua mutta useampi näyte on jäänyt enemmän tai vähemmän epävarmaksi.
Speirea/clavata ovat kuitenkin vähän erinäköisiä maastossa. Taikka ainakin löytyy kahdenlaisia. Osa on miltei valkoisia taikka harmaan/kylmän vaaleanruskeita lakiltaan ja heltatkin ovat näillä kokonaisuudessaan valkoiset/vaaleat. Näitä löytyy sekä lehti- että havupuilta ja olen tuuminut ne M. speireaksi. Osa on puolestaan selvästi lämpimän okranruskeita lakiltaan ja heltatkin ovat samaa lämmintä okranruskeaa sävyä. Näitä olen löytänyt vain havuilta ja olen tuuminut että ovat M. clavataa.