Norkkopikareista

Muutaman kurkkauksen perusteella norkkopikareita tuntuu olevan runsaasti maastossa. Mutta mites eri lajit tunnistaa? Mielestäni kaikki norkkopikarit näyttävät aika lailla samanlaisilta, mutta ehkä kokeneempi niitä jo silmämääräisesti pystyy erottamaan? En ole löytänyt mitään kuranttia kaavaa sukuun taikka kuranttia esittelyä. Nordic Macromycetes (2000) key on myös ilmeisesti (Baralin mukaan) pikkusen pielessä. Näissä on myös sellainen juttu että itiöt pitäisi tutkia tuorenäytteestä. Vähän joutuu näiden kanssa siis arvuuttelemaan tiedon puutteessa. Korjatkaa ihmeessä jos tarvetta ja lisätietokin olisi tervetullutta. Alla Laji.fissä listatut Ciboriat.

Yleisin näistä norkkopikareista taitaa olla pajujen ja haavan norkoilla kasvava Ciboria caucus. Tätä löysin eilen sadoittain jonkun suuren pajun alta, ehkä Salix alba. Selvästi yli 10 mikronin itiöt.

Ciboria amentacea kasvaa lepän norkoilla. Lähilaji on pähkinäpensaan norkoilla kasvava Ciboria coryli ja näitä onkin pidetty myös samana lajina, mutta ne on listattu eri lajeiksi Laji.fissä ja eri lajeina niitä pitää myös Baral. C. amentacea on pieni-itiöinen (alle 10 mikronia) kun taas C. corylin itiöt ovat paljon suuremmat (luokkaa 15 mikronia). Pähkinännorkoilta en ole vielä näitä löytänyt, tässä lepännorkkopikari.

Ciboria betulae kasvaa FTE:n mukaan koivun siemenillä ja Ciboria betulicola koivun hedenorkoilla. Tästä on kyllä ristiriitaista tietoa kun artfaktassa betulaen kerrotaan kasvavan koivun hedenorkoilla! Ilmeisesti nykykäsitys on että C. betulicola kasvaa koivun hedenorkoilla ja C. betulae koivun siemenillä? Tietoa tästä lajiparista on kyllä hyvin niukasti saatavilla. Tässä mielestäni koivun hedenorkolla kasvava versio eli olisiko sitten C. betulicola. Hieman olen kyllä ulapalla näiden lajien oletetuista itiömitoista.

edit. tälle sain asiantuntean määrityksen ja kyseessä onkin Ciboria caucus ja kuvan norkko on kukkansa menettänyt raidan hedenorkko, ei siis koivun kuten luulin.

Ciborioista on listattu laji.fissä myös

  • Ciboria batschiana joka kasvaa tammenterhoilla. Sitä tuntuu löytyvän aika helposti kun syksyllä penkoo tammien alla lehtikariketta.

  • Ciboria acerina eli suomyrtinpikari joka artfaktan mukaan kasvaa suomyrtin, haavan ja pajujen hedenorkoilla. Tämä laji on kyllä minulle täysin outo eikä laji.fissä ole tästä havaintoja.

  • Ciboria hercynica jonka pitäisi kait kasvaa horsman varsilla. Liekö jossain muussa suvussa nykyään, laji.fissä pari havaintoa.

  • Ciboria aschersoniana, kurantti nimi taitaa olla Gloeotinia aschersoniana, kasvaa sarojen siemenillä. Gloeotinia suvussa on pari muutakin (keväistä) lajia jotka listataan Ruotsin artfaktassa - G. juncorum vihvilöiden siemenillä ja G. granigena heinien siemenillä. Laji.fissä tätä sukua ei ole avattu eikä näistä lajeista ole kirjattu sinne havaintoja.

  • Ciboria viridifusca, pieniä jalattomia vaalean ruskeita maljakkaita lepän kävyillä, laji.fissä ei havaintoja. Lepän kävyiltä löytyy myös jalallisia valkoisia, laji kyllä kateissa, tässä kuva

Samanoloisia pieniä ruskeita keväisiä maljakkaita löytyy kyllä monesta suvusta ja monilta isäntäkasveilta, esim karpalolta ja kaisloilta. Niitä ja niiden esiintymistä Suomessa ei varmaan kovin hyvin tunneta ja voi olla että taksonomiassakin on selvittämistä. Jospa noista jonkun vielä tänä keväänä löytäisi.

3 Likes

Itse olen helpoiten löytänyt C. amentaceaa lepikoista. Toissa vuonna etin ekaa kertaa C. caucusta parista haavikosta ja sekin löytyi pienellä vaivalla.

Lisäisin tähän vielä lajin Ciboria conformata. Laji.fi:ssä se on nimellä Rutstroemia conformata, mutta on ilmeisesti oikeasti Ciboria. Lajin voi löytää touko-kesäkuussa kosteilta paikoilta etenkin tervalepän pudonneilta, lahoavilta lehdiltä ja niiden jäänteiltä. Vaikuttaa yleiseltä lajilta.

Netistä löytyy artikkeli Norjan norkoilla kasvavista Ciboria-lajeista vuodelta 1978. Siinä on mm. nuo C. betulae ja betulicola, mutta en ole artikkeliin perehtynyt enkä osaa sanoa miten validi se on nykypäivänä.

https://www.researchgate.net/publication/259031138_A_guide_to_the_amenticolous_species_of_the_genus_Ciboria_in_Norway

1 Like

Hei Henri,

eiköhän tuo viimeinen liene Pezizella amenti. Maitohorsman varsilla kasvavaa lajia olen määrittänyt Rutstroemia hercynica:ksi.

t: Marja

Lisäys: tuosta P. amentista löytyi pari havaintoa synonyymillä Crocicreas amenti. Lisää löytynee jollain toisella synonyymillä, sillä laji ei ole harvinaisimmasta päästä.

1 Like

Kiitos Marja, nimiä näillä riittää. Tanskalaisilla se on näemmä nimellä Cyathicula amenti. Ja tunnetaan myös nimellä Ciboria amenti. En sitten tiedä olisiko tässäkin useampia lajeja kyseessä kun tuon mainitaan kasvaan pajujen norkoilla, mutta kiitos kirjaan tuon omani ehdottamaasi lajiin (nimellä Crocicreas amenti).

Tässä tulikin sieninoviisille hyviä tippejä, thx! Näitä lisää!

Olen vastaan tulleita sieniä muutamana vuonna kuvaillut ja laittanut havainnot iNatiin. Aika paljon jää ilman lajinimeä. Näytteitä en ole kerännyt.

Vuokonpahkapikaria yritin ohimennen etsiskellä, mutta eipä tärpännyt.

1 Like

Päätinkin käydä heti Tammistossa kurkkammassa olisiko siellä pähkinäpensaiden alla norkkopikareita ja olihan siellä. Tosin vain yksitellen ja harvakseltaan. Skoopissa näkyy isot ja pulleat itiöt ja ascusten kärjet värjäytyivät kauniin sinisiksi Melzerissä elikkä pähkinännorkkopikari, Ciboria coryli. Tässä pari kuvaa, aika vaatimaton ilmestys, saattaa kyllä olla että nämä olivat vasta ekoja itiöemiä

p.s. vuokonpahkapikaria joutuu varmaan vielä venttaamaan pari viikkoa. Sen kyllä löytää joka kevät jos jaksaa valkovuokkokasvustoja tutkailla. Sen kun kaivaa ylös löytää pahkankin joka varmistaa lajin

1 Like

Mahdoitko kiinnittää kuinka monta ydintä on noiden pähkinäpensaan alla kasvavien itiöillä? C. corylilla pitäisi olla kaksi. Tuosta kuvasta saan vaikutelman, että noilla olisi vain yksi – tosin tuossa on vain kolme itiötä.

Ja muuten, millaisessa ympäristössä se betulae mahtoi kasvaa? Aattelin, että voisi itsekin koittaa etsiä sitä tässä lumien sulatessa…

Joo luin ne Baralin kommentit. Yrittänyt katsella ytimiä mutta ei ole ihan helppoa ja selkeää. Joissakin itiöissä näyttäisi oleva yksi ja joissain kaksi. Pitäisi olla myös croziereja. Pitää yrittää katsella vielä tarkemmin. Tässä nyt ei ollut lähellä muuta kuin tammea, vaahteraa ja pähkinää ja itiökoko vei coryliin. Norkko jolla kasvoi oli kova ja näytti sellaiselta avautumattomalta pähkinän norkolta.

Tuo koivun hedenorkolla kasvanut oli sellaisessa kosteassa multavassa lehtimetsässä. Lähellä oli myös ainakin raitaa ja jotain ylivuotista sanikkaista siinä oli myös. Kyselin tuosta hieman kun itiömitat eivät sopineet norskijutun lukuihin ja sain kommentin että “There is an undescribed birch ciboria that is most likely yours and that we usually find in the north of Spain, it is also in Baral’s folders”.

edit. Baral kattoi kuvat ja totesi että norkko on kukkansa menettänyt raidan hedenorkko ja laji siis ei ole betulicola vaan caucus.

C. betulaen muuten tunnistaa siitä että “C. betulae is one of the few Sclerotiniaceae with verrucose spores, visible even in water. (there’s old nicely illustrated paper by Nawaschin)”.

1 Like

iNatissa noita jo ilmoiteltiin, mutta ilmeisesti väärä määritys?

Tuosta kuvasta on paha sanoa lajia, mutta kyllä varmaan ekoja voi jo nyt sopivalta paikalta löytää. Katsoin että eka oma havaintoni vuokonpahkapikarista on tehty 18.04, mutta pääosa on toukokuun alkupuolelta kun valkovuokko kukkii tai lehtiä ainakin jo noussut.

Tämä lienee jokin norkkopikari, mutta millä se kasvaa? Lähistöllä oli ainakin haapaa, havupuita ja jotain pensaikkoa (koivua yms.). Tuorenäytteen itiöt olivat yllättävän suuret, n. 15–20 × 6–8,5 µm. Osaako joku määrittää pikarin, isäntälajin tai molemmat?


Norkkopikarit (Ciboriat) on sellaisia hentoisia ja kädessä helposti muussaantuvia ja ne kasvavat hede- tai eminorkoilla. Tuo näyttää kovasti vuokonpahkapikarilta joka on siis selvästi kookkaampi ja sitkampi kuin nuo alkukevään norkkopikarit. Pahkapikareita on kyllä muitakin lajeja mutta tuo näyttää sekä sienen että pahkan osalta kovasti vuokonpahkapikarilta. Toisaalta kuvassa ei näy mitään valkovuokkoon viittaavaa joten jää nyt hieman epävarmaksi minulta.

Kiitos selvennyksestä, olin käsittänyt Ciboria-suvun liian laajasti. Löytöpaikka ei ollut sellainen, missä kasvaisi valkovuokkoa. Löysin äsken toisen suvun, muumiopikarit (Monilinia), johon löytämäni sieni sopisi paremmin. Halkaisin pahkan, ja sen sisällä oli siemeniä, ehkä mustikan siemeniä. Tämä voisi siis olla mustikanmuumiopikari (Monilinia baccarum).

1 Like

Juu Monilinia kuulostaa hyvältä suvulta. Itse olen löytänyt omenalla ja kriikunalla kasvavat lajit mutta yhtään marjoilla kasvavaa en ole löytänyt eli outoja ovat. Havaintoja näistä tuntuu myös olevan laji.fissä aika vähän tai ei ollenkaan.