Pälkäne 13.4.2023 kuva 1. Tätä lähinnä kyselen, onko rusakko? Otsan muoto on niin kaareva ja rusakoilla se on aika suora? Vai onko tämä nuori rusakko?
Pälkäne 22.4.2026. Kuva 2. Tämä on varmasti rusakko.
Kuvakulma voi pyöristää otsaa, vaikka onhan tuolla tummahkot silmätkin. Ulkonäön perusteella jänisten sukutaustasta voi vain spekuloida: DNA lienee ainoa varma menetelmä hybridien tunnistamisessa, mutta jos pääsee mittailemaan korvan ja hännän pituutta sekä tutkailemaan etuhampaiden uria, niin voi saada jo jollakin todennäköisyydellä oikean suuntaisen arvion.
1 Like
Kiitos Juha! Hienoa! En ole osannut katsoa silmien iiristä näissä joko tai tapauksissa. Kävin rusakko- ja metsäjäniskansioitani läpi ja tosiaan: Rusakoilla on paljon vaaleampi iiris kuin metsäjäniksillä. Noissakin kahdessa kuvassani näkyy selvä ero iiristen tummuudessa. Siirrän siis tämän jäniksen rusakkokansiostani metsäjäniskansioon. Samalla totean, että löytyihän täältä Pälkäneen Luopioisista kotipihaltani vielä metsäjäniskin(tai ainakin hybridi), kun vain Lapissa olen kuvannut aitoja puhtaita metsäjäniksiä(onneksi rusakot eivät ole vielä sinne levinneet paksun lumikerroksen takia sotkemaan alkuperäislajin geenejä). Vai pitäisikö avata kuvasivustolle hybridijäniskansio?
- Vielä yksi kuva puhdasverisestä metsäjäniksestä. Äkäslompolo 9.6.2014. Kun tuota ensimmäistä kuvaa ja tätä vertailee niin eka on kyllä hybridi, vaikka sillä on ruskeat iirikset(rusakolla sinapin väriset), niin korvat ovat pidemmät kuin Äkäslompolon metsäjäniksen lyhyet korvat. Äkäslompolon jäniksen iirikset ovat tummanruskeanpunertavat.
1 Like
Minä pitäisin ensimmäisen kuvan eläintä kyllä rusakkona, ellei sitä voi kiistatta ensimmäisen polven hybridiksi osoittaa. Voisi olla esim. naaras, jonka kallon kulmikkuus häviää pään asennon takia. Ja vaikka eläimen taustalla olisikin hybridisaatiotapahtumia, niin jos eläimen ekologia on rusakon, niin sitten se on käytännössä rusakko; rusakko, jolla on vain vähän laajempi geneettinen perusta. Riippuu tietenkin määritelmästä: kuinka monennen polven jälkeläinen on vielä hybridi? Kun naarasmetsäjäniksen mitokondriaalinen DNA siirtyy hybridijälkeläisille, niin sehän siirtyy naaraiden linjassa jälkeläisille maailman tappiin asti, mutta ei tee niistä metsäjäniksiä eikä oikein hybridejäkään. Metsäjäniksen nukleaarinen DNA saattaa tietenkin auttaa rusakkojälkeläisiä sopeutumaan pohjoisiin oloihin vaikka hieman vaaleamman turkin avulla. Mutta samanasian ajaa kyllä se surullisen kuuluisa luonnonvalintakin…
Genetiikasta jatkan vielä sen verran, että olin aikoinaan hetken aikaa Kittilän kultakaivoksella töissä, ja keväällä Kittilästä kaivokselle ajaessa oli mielenkiintoista seurata, kuinka eri vaiheessa metsäjäniksen “nahkanvaihto” oli matkan varrella: Kittilän lähistöllä eläimet saattoivat olla jo aika kesäisen näköisiä, mutta valkoisen karvan osuus lisääntyi kaivokselle ajaessa. Ajomatka oli 50 km, mutta jostain syystä alkumatkasta eläimet olivat pidemmällä karvanvaihdossa. Alkumatkasta oli myös kevät pidemmällä ja sulaa maata enemmän näkyvillä. Voiko näin lyhyen matkan sisällä olla merkittäviä geneettisiä eroja eläinten välillä, vai onko olemassa jokin epigeneettinen mekanismi, joka reguloi karvanvaihdon optimaalista ajoittumista paikallisesti? Oliko Kiistalan jänikset geneettisesti erilaisia, kuin Kittilän eläimet?
1 Like