Pälkäne Rautajärvi 7.4.2026. Ensimmäiset kuvat metsäjäniksistä täältä Pälkäneeltä. Aikaisemmat metsäjäniskuvat olen ottanut Kolarin Äkäslompolosta ja Sodankylän Luostolta. Kaikki aikasemmat jäniskuvat Pälkäneeltä ovat osoittauttuneet rusakoiksi. (Ps. Nämäkin osottautuivat rusakoiksi).
Mun silmään näyttää rusakolta
1 Like
Rusakolta näyttää, mutta vaihtaako rusakko talviturkin harmaaksi? Googlasin: vaihtaa harmaaksi. Siis rusakko kummiskin.
Rusakoista löytyy lähes täysin harmaan manttelin talvella omaavia yksilöitä.
1 Like
Nykyisin rusakot ovat talvella tosi vaaleita. Noista kuvista näkee hyvin, että on rusakko. Korvien pituus yltää eteenpäin käännettynä nenänpään yli. Metsäjäniksen korvat ovat lyhyemmät. Tämä on hyvä tunnistuskeino kaukaakin. Eri asia sitten on risteymät.
1 Like
Metsäjänis varmaan tähän aikaan vielä osin valkea, risteymiä nykyään paljon, ainakin rusakon näköisiä mutta lyhyt korvaisia
1 Like
Rusakoitahan nämä, osa yksilöistä ovat vielä vaaleampiakin kuin nämä kaverit. Tiedä sitten, johtuuko vaaleneminen geenivuosta metsäjänikseltä vai ympäristön valintapaineesta - ehkä kummastakin.
Hybridisoitumisen yleisyydestä on ainakin (ruotsalaisessa) kirjallisuudessa sanottu, että sitä tapahtuisi lähinnä rusakon levitessä uusille alueille, kun ei vielä löydy niin helposti oman lajin morsiamia: lähes kaikki hybridit syntyvät metsäjänisnaaraalle. Irlannissa hybridien osuus oli jossain tutkimuksessa kolmanneksen luokkaa analysoiduista jäniksistä ja rusakoista, mutta en tiedä ovatko olosuhteet sellaisia, että voisi vetää johtopäätöksiä Suomen tilanteesta. Metsäjänisten mitokondriaalista DNA:ta löytyy muuten iberian niemimaankin rusakkolajeista, vaikka siellä lajien yhteiselosta taitaa olla jo jokunen vuosi aikaa.
Ihmiset tykkäävät spekuloida vaaleiden rusakoiden kohdalla hybridien mahdollisuudesta, mutta niiden tunnistaminen ulkonäön pohjalta taitaa olla aika vaikeata ja tiettävästi mahdollista ainoastaan ensimmäisen polven hybridien kohdalla.
Voisiko risteytyminen olla apuna ilmastonmuutoksen edetessä. Eli voisiko metsäjäniksen valkoinen talviväri vaihtua tuleviin talviin paremmin soveltuvaksi? Keväällähän metsäjänikset ovat kirjavia juuri siihen aikaan kuin lumisten talvien jälkeen keväällä maa on osittain lumessa ja osittain sula.
Geenit näiden lajien välillä kulkee muistaakseni lähes täysin yksisuuntaisesti, metsäjäniksestä rusakkoon. Eli metsäjänis ei varmaan saa mitään hyötyä näistä lajien välisistä romansseista.
Luonnonvalinta muuttaa metsäjänistä vähitellen oikeaan suuntaan, mutta siihen mennee “muutama” sukupolvi, saattavat kuolla sukupuuttoon ennen sitä. Kaikki Euroopan populaatiot ei taida olla talvisin valkoisia, ainakaan kokonaan? Pitääkö alkaa tehdä siirtoistutuksia?
Jo 1970- luvulla kuulin Askolassa asuessamme että rusakkokoiras puree metsäjäniskoiraan kivekset rikki tapellessaan samasta naaraasta? Tuosta varmaan johtuu että hypridejä syntyy vain metsäjänisnaaraalle? Ja jos tuo pureminen on totta niin se selittää osaltaan metsäjäniksen vähyyden rusakkoalueilla?
Eiköhän se, että rusakkoalueilla ei ole metsäjäniksiä, johdu niiden erilaisista elinympäristövaatimuksista. Rusakko eli peltojänis viihtyy avoimilla mailla ja metsäjänis metsissä kuten niiden nimetkin kertovat. Siinä välimaastossa sitten kohtaavat. Olisiko niin, että metsäjänikset tulevat pelloille syömään ja kohtaavat rusakot. Tuskin rusakko metsään menee ainakaan kovin syvälle. Metsien väheneminen aiheuttaa sen, että metsäjäniksen elinpiiri supistuu ja niille käy huonosti. Rusakko sopeutuu helpommin ihmisen aiheuttamaan muutokseen maisemassa ja myös ihmisen läheisyyteen, jossa se myös on turvassa pedoilta. Tosin pedotkin ovat muuttaneet ja muuttamassa kaupunkeihinkin (huuhkaja, kanahaukka, kettu yms.).
Niin varmaan. Askolassa rusakot majailivat talvisin peltojen metsäsaarekkeissa.
