Näitä tutkinnan alla olevia on nyt syksyn mittaan kertynyt aika paljon. Tässä muutama “ittensä näköinen” joista voisi saada lajit ihan kuvapohjalta. Kaikki on viime viikoilta pääkaupunkiseudulta.
- Tahrakääpä mielestäni. Näitä pikkuisia vaaleahattuisia ja pilleistä ruskettuvia on tullut vastaan jo useamman kerran. Kaipa ne on tahrakääpiä. Lakki voi olla kokonaan vaalea taikka sitten tyveltä vihertävä. Voi olla yksitttäin taikka hajallaan taikka pienissä ryhmissä.
- Tämä oli koivun maapuulla ja maastossa erikoisen näköinen, mutta saako tästä muuta kuin tuhkakääpää. Ei kyllä yhtään näytä normi tuhkakäävältä mutta en keksi vaihtehtoa.
- Tässä kääpä joka kasvoi lehtisammalen yksittäisten lehtien alapinnoilla, vieressä sitten puupinnalla vähän isompi itioemä (ei montaa senttiä sekään). Kun on tuollai vaaleanpunahäiveinen niin istukkakääpää tästä mallailen. En ole kyllä lajia koskaan aikaisemmin havainnut joten höyryillä mennään
- Olen etsiskellyt pähkinäkääpää mutta ei ole tullut vastaan kuin lepänkääpiä. Tässä yksi pähkinältä kuvattu josta olisi kiva kuulla miksi se ei ole pähkinäkääpä.
- Vielä viimeisenä tällainen koivulla kasvavien kääpien (kantokääpä ja ehkä taulakääpä?) päälle kuorta muodostava kaunis rakenne. Mistähän on kyse…
Kiitos Matti. Siis taas sekoilin, ykköstä ajattelin nimenomaan rustokääväksi mutta kun nimet on vähän sikin sokin pääkopassa kirjoitin tahrakääpä. Tahrakääpä on tuttu, se ruskettuu kosketuksesta. Rustokääpä on valmiiksi vähän oranssinrusehtava pilleistä ja eroaa sillä routakäävästä. Ja kakkosessa oli pillit siinä tummassa osiossa elikkä omituinen tuhkakääpä.
Kävin eilen Ruissalossa ja kuvailin siellä parilta tammelta arinakääpiä. Olin kyllä jo aiemmin lukenut kommenttisi lajiin eli pitäisi avata ja nähdä mallon väri että saisi sulkettua lepänarinakäävän pois. Ei kuitenkaan tehnyt mieli riipiä kääpiä puista. Minusta varsinkin nuoret “tammenkäävät” olivat selvästi erilaisia kuin mitä olen mieltänyt lepänarinakäävästä. Ne olivat sellaisia miltei kuhmukääpämäisiä, sekä kauniilta väriltään että samettiselta pintatekstuuriltaan. Niitä katellessa ajattelin että ovat kyllä tammenkääpiä, mutta mites tuo nyt on - vaatiiko varma määritys aina käävän riipimisen puusta?
Tammien maapuilla oli myös monin paikoin kaunista nahakkaa jota ajattelin tamminahakaksi.
Raaputtelin muutamaa ja viilsin linkkarilla mutta en saanut mitään voimakasta punaista reaktiota aikaan. Muutama kyllä pikkusen punersi viiltokohdista kun jaksoi odotella. Onkohan tämä riittävä punerrus että voi pitää varmana tamminahakkana? Alemman kuvan oikeanpuoleista olen viiltänyt tylsällä linkkarilla.
Nämä molemmat ovat lajeja, joita täällä pohjoisessa ei ole, joten olen vähän huonolla pohjalla niiden kanssa. Kirjan mukaan paras maastotuntomerkki on lohkopinnassa, joten sen perusteella pitäisi yhdestä itiöemästä ainakin lohkaista pala reunasta. En tiedä uskaltavatko ne, jotka ovat nähneet lajia enemmän määrittää pelkän muodon perusteella. Ehkä itse opettelisin ensin lohkomalla näytteitä ja kokemuksen kertyessä vain epäselvissä tapauksissa, jos tuntuu, että pääosin voi erottaa muista arinakäävistä.
Tamminahakkaa en ole itse nähnyt tuoreena, joten laji on siinä mielessä muinulle outo. Mutta kun katson kuvaa, on se minulle erilaisen näköinen kuin muut tuntemani lajit. Orvakkakirjan Stereum-kaavassa mennään seuraavasti:
- Hymenium bleeding when cut 2
- Hymenium not bleeding 4
- Acutocystidia present, mostly on Quercus, spores 6-10 x 3.4-4.5 um S. gausapatum
- Acanthocystidia present, on various substrata 3
- On deciduous wood, spores 7-12 x 3-4.5 um S. rugosum
- On coniferus wood, spores 6-10 x 2.5-4.5 um S. sanguinolentum
Lisäksi tekstissä tamminahakan eroa ryppynahakkaan kuvataan seuraavasti. S. rugosum is separated by a harder and thicker fruitbody and microscopically by presence of acanthocystidia.
Tuo punainen reaktio viiltelyyn vaihtelee. Vanha kuiva itiöemä ei saa mitään reaktiota, myös kylmä ilma hidastaa sitä, mutta minusta kuvassa se reaktio on. Ulkonäöllisesti olisin melko varma, että on tamminahakka. Ei kyllä näytä yhtään ryppynahakalta, joka jää toiseksi vaihtoehdoksi. Mutta itse keräisin näytteen ja varmistaisin aina vielä skoopissa. Ei kyllä näytä yhtään ryppynahakalta, joka jää toiseksi vaihtoehdoksi. Ainakin siihen asti, että oppisin tuntemaan selvät tapaukset. Silloin määritys jatkossa on varmemmalla pohjalla.
Kiitos paljon Matti. Ryppynahakka on kyllä tuttu, tullut sitä kuvattua ja linkkaroitua useamman kerran. Ei kyllä tullut mieleen tässä vaihtoehtona kun tuppaa olemaan sellainen vähän likaisen harmaanruskea ja resupinaattinen nahakka, mutta sehän se vaihtoehto tosiaan on jos punerrus on riittävää sulkemaan karvanahakan pois. Keltaista karvanahakkaa siellä kyllä kasvoi myös tammilla. Taidan kuitenkin laittaa nämä varmoiksi tamminahakoiksi, vaikka näytettä ei näistä olekaan,
Varmaan ihan hyvä ratkaisu.
