Varmaan katkokääpä, mutta en ole koskaan nähnyt sitruunakääpää ja mietityttää ettei nyt vaan ihan hyvä sitruunakääpä menisi haaskuuseen. Katkokääpä on kosteana mielestäni miltei pumpulimaisen pehmeä. Tämä oli selkeästi sitkeampi siinä mielessä että nahkamaisen itiöemän pystyi vetämään irti puun pinnasta ilman pelkoa sen repeämisestä. Väri on myös säilynyt näytteessä siltä osin kuin oli alun perin keltainen. Näyte on kuivunut rullalle enkä löytänyt skoopissa siitä itiöitä. Espoon Oittaalla kuusen maapuulla jolla oli runsaasti mätiä kantokääpiä. Kantokääpien päällä ei kuitenkaan ollut mitään kasvustoja.
Eikö tällä ole ihan selviä lakkeja? Maitovahakäävän pitäisi olla resupinaattinen. Oikein hyvää ehdotusta ei tule äkkiseltään mieleen, mutta etelän miehet osaavat ehkä auttaa paremmmin, jos tämä on jokin eteläisempi laji, jota en ole koskaan nähnyt.
Kuvista on vähän hankala hahmottaa pillikokoa, mutta kun vertaan sammaliin ja muuhun törkyyn, niin pillit eivät näytä kovin väljiltä. Varsinkin kakkoskuvasta tulisi mieleen Postia caesia -porukka.
Ei jotenkin näytä katkokäävältä eikä kuvaus sitkeydestäkään sovi. Jos epäilee katkokääpää, niin kannattaa katsoa, ovatko tukirihmat amyloideja. Sitruunakääpä olisi mielestäni parempi ehdokas. Sen rihmat ovat IKI- ja CB(+).
jos ei ykköstä saa sopimaan maitovahakääpään niin minulla on takataskussa ässänä viitakääpä. Nuo lakit ovat sellaisia nykeromäisiä ulokkeita ja lakin pinnassa ei tuntuis olevan mitään erityistä pintasolukkoa. Elikkä en tosiaan tunne näitä valkoisia/resupinaattisia juurikaan. Pähkinöitä on tullut kyllä tarkistettua aika paljon kun olen etsiskellyt (huonolla menestyksellä) pähkinänkääpää eikä tällaista valkoista pehmeää nykerömäistä ole tullut siltä ennen vastaan.
Tuosta kakkosesta ei kyllä tullut yhtään caesia -porukka mieleen.
Täytyypi tutkiskella tuota sitruunakandia uudemman kerran litkujen kanssa.
Pähkinällä näyttää olevan kuolleita lepänkääpiä, niin Antrodiella serpula yksi tuon näköinen. Se voi olla myös hyvin haalea vanhana. Kuitenkin kun tuossa pillit ovat sokkeloiset, niin sitten jos se on pehmeämpi niin vaihtoehtoisesti Postiasta liikkeelle. A. serpula on kuitenkin melko sitkeä.
Postia ennemmin.
Sopiii hyvin sitruunakääväksi. Sille riittää kantokäävän rihmasto ja/tai tekemä laho puussa, etäisyyttä näkyviin kantokäävän itiöemiin voi olla parikin metriä. Pohjois-Suomessa pitää muistaa harkita joskus Antrodiella pallasii, jos esim. puu näyttää valkolaholta.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.