Tuli taas kahlattua ö-mapin nimettömiä sieniä. Tässä pari lokakuulta 2019 jotka edelleen mysteerejä minulle.
- Massiivinen yksittäinen sieni Espoon Träskändassa tammien alla heinikossa. Vähän ylimennyt puistoseitikki?
- Nuuksiossa koivupökkelöllä.
- Nuuksiossa, ei kilkata mikään kello
- Ruissalossa, on niin ittensä näköinen, mutta sukuakin on tullut jo moneen otteeseen arvottua. Voimakkaan sahalaitaiset heltat.
Kiitos Juuso avusta.
Tuolle ykköselle toinen vaihtoehto olisi lehtoseitikki, Cortinarius largus, joka viihtyy nimenomaan tammen seurassa. En tunne lajia kuin kuvista, mutta sopisi kyllä ehkä vielä paremmin kuin tuo puistoseitikki.
Kakkosen olinkin jo kirjannut kuusilahokaksi mutta tuo koivu vähän häiritsi kun en tiennyt kasvaako se myös koivulla. Sienioppaassa sanottiin että havuilla ja että tunnetaan myös tervalepältä. Tulkitsin tuon niin että ei tavata koivulla, mutta jos tosiaan myös koivu käy niin sitten kuusilahokka tuntuu parhaalta vaihtoehdolta.
Kolmosesta en tullut ajatelleeksi löyhkävalmuskaa kun tuo helttapuoli ei oikein natsaa mielestäni. Mutta en kyllä parempaakaan vaihtoehtoa keksi. Tässä vielä kuva jossa heltat näyvät paremmin
Nelosesta jäin juntturaan vähän vääriin sukuihin kun kuvasin samasta paikasta myös tämmöisen ja ajattelin että ovat samaa lajia
Tuo ei oikein näytä hiipolta minun silmiini, mutta voihan se ollakin ihan toinen laji kun ei nyt vieressä kuitenkaan kasvanut ja lisäksi sinipunahiippo on hyvin monimuotoinen. Tuosta ensimmäisestä kuvastani katsottuna M pura tuntuu kyllä aika hyvältä ajatukselta.
Ei muuta täydennettävää, kuin että tuon ensimmäisen kyllä itse laittaisin puistoseitikiksi, joka kyllä Träskändan vaiheilla kasvaa. Käsittääkseni C. largus on selvästi hontelompi ja suhteessa pidempijalkainen. Ja tuo ihan viimeinen kuva voisi olla haalistunut lehtolohisieni.
Kiitos, taidanpa uskoa teitä ja kirjata nuo havainnot ehdotetuilla nimillä. Hiiposta jään vielä miettimään itseltäni puuttuvan liilahiipon mahdollisuutta.
Uskoisin että tuo hiippo on kyllä sinipunahiippo. Liilahiipon heltat ovat johteiset ja se kasvaa hiukan erityyppisillä kasvupaikoilla. Olen löytänyt sitä itse esimerkiksi rahkasammaleisilta korpikasvupaikoilta.