Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Pari sienikuvaa Träskandan puistosta Espoosta

Kaikki kuvattu syyskuun lopussa Träskandan puistossa.

Jättisudenmaito ja poppelihelokka olivat itselle uusia löytöjä. Kummatkin majailivat puiston puolella lähellä tietä olevilla pöllikasoilla.

Tämä kasvoi metsän puolella suoraan lahopuusta, lajista ei ole tietoa

Terhopikareita ja onkohan tuo pienempi joku tiimakka?

Joku Lentaria vissiin, mutta mikä. Tämä siis kasvaa suoraan lehmuksen siemenestä.

2018_09_23_IMG_9999_177testimini

Eikös tämä ole kääpiösarvikka kun kasvoi lehtipuulla, ilmeisesti tammen tai ehkä vaahtera maapuulla

1 tykkäys

Hei Henri.

terhopikareita en ole koskaan löytänyt. Mutta eipä noita jalavia ja muita jalopuita juuri näillä korkeuksilla tapaa. Ei kyllä pähkinäpensaitakaan, mutta pähkinätiimakka, Hymenoscyphus fructigenus on silti ihan yleinen. Se hyväksyy kasvualustakseen myös lepänurvut ja vaahteran siemenet. Eli veikkaan, että se pienempi pikari on juuri pähkinätiimakka.

Marja

Hienoja kuvia! Tuota terhopikaria ihmeteltiin myös Sienipäivien yhteydessä, silloin todettiin että lajista ei taida olla muita havaintoja Suomesta.

Tuo kolmas kuva ylhäältä lienee rengaslaholakki, Tubaria confragosa.

Helttasieni on rengaslaholakki, Tubaria confragosa.

Lentarian näköiseen en osaa antaa suuntaa. Mutta sekvenssipuolta tunnen, sen perusteella Lentarioiden selvitys on ihan kesken. Ramarioille lähisukuisia Lentarioita meillä on useampi laji, on myös nimettömiä sekvenssejä. Samassa suvussa hilluvat yhä L. albovinacea ja L. afflata, jotka ovat sitten aivan toista maata, ne eivät mene edes samaan alaluokkaan Ramarioiden kanssa eivätkä ole sukua toisilleen.

Kiitoksia avusta. Tuota terhopikaria löysin yhden terhon verran jo viime syksynä ja kävin nyt sitä varta vasten etsimässä. Siinä siltojen välissä metsän puolella on rinteessä pari isoa kuusta kumolla ja niiden edessä isoja tammia. Tässä näitä terhopikareita oli runsaasti, kymmeniä löytyi muutamassa minuutissa kun ensimmäisen huomasin. Ne olivat enimmäkseen pikkusen siellä lehtien alla ja kun lehtiä vähän nosteli niin siellä niitä oli piilossa runsaasti.

Tuota “lahohaarakasta” puistosta löytyy myös hyvin runsaasti. Kasvaa tammen maapuilla ja myös elävien tammien rungoissa maan tasalta niin ylös kuin kiikareilla näkyy ja myös “sammaleella” ja esim. just lehmuksen siemenissä. Nettiä selailemalla ei siitä viisastu, enimmäkseen ehdotellaan oksahaarakasta L byssisedaa mutta myös lahohaarakas L. subcaulescens on nimenä hyvin edustettuna tämmöisillä. Itse olen näitä kuvaillut siellä ja ne varioivat aika lailla, osa on kaunista valkoista miltei liekohaarakasmaista ja toinen ääripää on sitten sellaista rusehtavaa laajalle levinnyttä sotkua lähinnä. Tässä vielä yksi kuva kauniista versiosta

Mycoportalista löytyy vielä yksi nimiehdotus tälle - Lentaria glaucosiccescens, mutta tätä ei ole laji.fissä.

Nättejä ja laadukkaan oloisia kuvia. Tykkään etenkin tuosta kääpiösarvikkaasta.

1 tykkäys