Joku silmälakki taikka siis rikelakki mutta ei oikein Rickenella swartzii eikä myöskään R. fibulakaan. Sitten on vielä kolmas vaaleaksi mainittu josta ei oikein tietoja löydy eli Rickenella mellea. Näiden välillä olen arponut vailla suurempaa menestystä. Elokuu ja Herttoniemen kartanon nurmikentät.
Jossain isomyyränlakin ja jauhosienen välimaastossa eli ei oikein ihan kumpikaan. Välistäkin löytyy yksi laji elikkä Clitopilus cystidiatus. 01.09. Träskändan puisto tammien alla nurmikon reunalla seuranaan tammenherkkutattia ja pantterikärpässientä.
Tämä ei ole isomalikka, joka isokokoisempi ja paksujalkaisempi sieni. En tunne valkoisia malikoita niin hyvin, että osaisin antaa hyvää ehdotusta. Olisikohan MikkoV:llä.
Kiinnostavan hailakan värisiä, Rickenella joka tapauksessa. Ilmeisesti tutkimaton kohta meillä Suomessa, minulla ei ole tietoa, että sekvenssien avulla olisi selvitetty, onko meillä lajeja enemmän kuin kaksi. Minulla on muistikuva, että Rickenella melleasta on artikkeli Sterbeeckia-nimisessä sarjassa, mutta netistä ei pdf:ää tullut vastaan.
Tuo kaunis umbo ja lakin reunan kampauurteisuus eivät oikein sovi suppilomalikalle. Umbon takia mietin isomalikan mahdollisuutta. Lakin pinta on tuollainen mattamainen taikka hieman huopamainen, suku Infundibulicybe tuntuu oikealta. Sieltä ei vaan löydy oikein muita vaihtoehtoja, paitsi ehkä luumalikka jota en myöskään tunne kuin kuvista. Eli jos ei ole isomalikka eikä luumalikka niin lienee sitten kuitenkin suppilomalikka.
Kirjaan tämän R. fibulaksi kun tuo R. mellea tuntuu olevan vaikeasti lähestyttävä tapaus eikä siitä ole edes kirjattuja havaintoja laji.fissä.
Härmämalikka vei kahville tässä, mutta nyt kun osaa katsoa tuota härmämalikkana niin siltähän se näyttää.
Hygrofaanisuus tekee malikoista hankalia tunnistettavia, lakki voi olla kuivana erinäköinen kuin kosteana.
R. fibulaksi kirjaaminen on ihan järkevä tapa. Jos jossain vaiheessa uutta tietoa lajistostä tulee, sitten pitää tietenkin tarkastella havaintoja uudelleen.
tuosta ensimmäisestä - katselin omia kuviani suppilomalikoista ja luumalikoiksi olettamistani sienistä, ja tuonnäköistä uurteisuutta kyllä löytyi useammastakin kuvauksesta. Luumalikka on kyllä aika hankala tapaus, kun erot suppilomalikkaan ovat niin vähäiset. Mikroskopiaerot taitavat olla olemattomat, ja muistan nähneeni jonkun artikkelin että DNA-erotkaan eivät olisi ihan selkeät. Täytyy palauttaa tämä asia itsellenikin muistiin, palataan!
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
