Parvisilmistä

Löysin Porvoon Stensbölestä 02.07. pieniä karvaisia ja maljamaisia itiöemiä (cyphelloideja). Alusta oli jonkin lehtipuun lähes kaarnaton mutta kova maaoksa. Maljat olivat osin venahtäneet putkimaisiksi, ulkopinta oli ruskea mutta valkoisten karvojen peitossa.

Tuo putkimaisuus toi mieleen tupikat ja ruskea väri nukkatupikan, Henningsomyces tuber. Skoopissa itiöt olivat kuitenkin luokkaa (5) 6 - 8 x 3.2 - 3.8 kun tupikoilla itiöt ovat lähes pyöreitä. Pitkät karvat eivät haarautuneet ja olivat koko matkaltaan pienten kiteiden peitossa mikä sulki pois suvun Rectipilus, eivätkä karvojen päät olleet lainkaan pullistuneita kuten yleensä parvisilmillä taikka siimamaisesti ohenevia kuten piposilla.

Aikani tätä arvottuani päädyin lukemaan tarkemmin suvusta Merismodes eli parvisilmistä. Näistä ei kyllä paljoa uudempaa selvitystä löytynyt. Ilmeisesti mitään sekvenssipohjaista selvitystä suvusta ei ole julkaistu?

Funga Nordicassa on lyhyt Knudsenin kaava sukuun. Kaavassa on kuitenkin vain 4 Merismodesta ja esim. lahoparvisilma M. fasciculata ja metsäparvisilmä M. ochracea puuttuvat. Syyksi Knudsen kertoo seuraavaa: “Four species are treated, but species limits are poorly understood and the genus is in strong need of a molecular treatment. Practically all authors have arrived at different results concerning the number of genera and species.”

Oma löytöni ei kuitenkaan sopinut Knudsenin kaavan lajeihin koska itiöt löydössäni olivat selvästi liian lyhyitä ja pulleita kaavan lajeille.

Klassisia selvityksiä parvisilmistä on ainakin Cookelta ja Reidiltä 1960-luvulta. Reidiltä löysin kuvauksen lajista metsäparvisilmä M. ochracea: spores hyaline, elliptical, 6.2-7.2 X (3)-3.75-4.25, hairs have bluntly rounded apices. Tämä sopii hyvin omaan keräykseeni.

Laji.fissä on listattuna havaintoja vain M. anomalasta ja M. fasciculatasta. Metsäparvisilmä M. ochracea on myös listattu mutta yhtään havaintoa ei ole kirjattu. Ruotsissa sen sijaan M. ochracea on toiseksi yleisin parvisilmä 61 havainnollaan ja kuvissa näkyy juuri löytöni kaltaisia putkimaisiksi venähtäneitä itiöemiä. En tiedä miksi Suomesta ei ole kirjattu havaintoja lajista mutta ilman skooppausta tulisi kyllä helposti kirjattua löytö tupikaksi.

edit. Tämä on luultavasti kuitenkin Calathella/Flagelloscypha eruciformis.

Ettei vaan olisi hitutötterö? Yhdestä haavikosta löysin eräänä keväänä niitä ja sitten myöhemmin kesällä tuon kaltaisia.

Juu kiitos Juuso, unohdin kokonaan tuon hitutötterön vaikka olen sitä itsekin pari kertaa skooppaillut. Se tosiaan taitaa sopia tähän paremmin kuin metsäparvisilmä. Sitä on tullut vastaan huhti-toukokuussa joten varmaan heinäkuun alkukin sopisi. Tällä on itiöt pikkusen liian leveät hitutötterölle mutta muuten sopii hyvin lajiin. Hieman kyllä jään miettimään näiden lajien eroja. Jostain syystä FTE tai tanskalaisten svampe.databasen ei mainitse lainkaan hitutötteröä, ainakaan en lajia löydä.

Tässä Reidin kuvaus lajista jos jotakuta sattuu kiinnostamaan, nimellä Calathella erucaeformis (Fr.) Reid, comb. nov.

https://repository.naturalis.nl/pub/532026/

Löytyi vielä yksi uudempi selvitys jossa myös sekvenssipuuta tarjolla

https://www.researchgate.net/publication/334563432_Phylogenetic_placement_and_new_data_on_the_morphology_and_ecology_of_Calathella_eruciformis_Agaricales_Basidiomycota_a_cyphelloid_fungus_new_to_Poland