Peruskääväkkäitä ja tunnistamisen tuskaa ja riemua (lajit määritetty)

[Ossi_Ryhanen]

Kääpäilyretken näytteitä pähkäilessä tietyt lajit nousi taas kerran löydöistä esiin. Tässä muutama esimerkki. Jotenkin nämä pitäisi saada haltuun…

Seuraavissa neljässä kuvassa mielestäni PINOVYÖKÄÄPÄ (Trametes ochracea). Haapa maapuulla, molemmat. Allaolevassa kuvassa nuo mustat pavut ovat limasientä…luulisin.

Seuraavat kaksi kuvaa myös mielestäni Pinovyökääpää, ulkonäkö vain erilainen, pillit kuitenkin 3/mm pyöreähköt. Ohuella haavanoksalla (katkennut puusta irti ) kasvoivat, oksa osittain koholla maasta

Tämäkin tutunoloinen mutta mikä? Jokin Orvakka? Koivumaapulla.

Allaoleva kuva samasta metsästä mutta eri paikasta, voisiko olla sama laji mutta eri kasvuvaiheessa? Tämä tosin oli Kuusimaapuulla.

Orvakoista/orakkaista/nahakkaista jne. vielä…Ovatko ne niin sidoksissa tiettyyn puulajiin kuin jotkut käävät ovat?
Olisi hienoa jos joku tekisi samantapaisen kirjan kuin käävistä on…varmaa ostajiakin riittäisi.

[Henri_Koskinen]

Nuo oranssit tuovat mieleen lohiorvakan.

[Mikko_Verajankorva]

Oranssi on kyllä komea, mutta olisikohan kuitenkin joku muu kuin lohiorvakka? Minun käsittääkseni se on aika ohut ja sileä. Tuo vaikuttaa olevan selvästi paksuhko ja nuo “pallurat” eivät oikein tunnu lohiorvakkaan sopivilta. Tosin tarvittaneen oikea kääväkäsasiantuntija ehdottamaan oikeille jäljille, itse en sitä pysty tekemään.

[Ossi_Ryhanen]

Voisi kyllä hyvinkin olla Lohiorvakka, ei tuoreenakaan kovin paksu. Kuivuneena näytteenä; ohut kiertyy osin kasvualustasta irti ja halkeilee pinnaltaan…
Ehkä tuo esiintymä kuvanotto hetkellä oli kasvunsa huippuvaiheessa ja siksi niin näyttävä.

[Matti_Kulju]

Pinovyökääpä ok, muille en uskalla nimiä antaa. Pakko vaan skoopata.
Orvakkakirja varmasti olisi hyvä, mutta orvakoiden osalta monet lajit on niin samanlaisia, että ulkonäköstä ei ole yhtä paljon hyötyä kuin kääpien kohdalla. Toki varmasti siitä apua on, mutta esim. Athelia-suvun lajit taitaa olla aika tavalla samanlaisia kuvissa.

Osa orvakoista kasvaa vain tietyllä puulajilla. Osalla monetkin kasvualustat käyvät. Ehkä suurempi erotus saattaa olla siinä, että kasvaa lehtipuilla tai havupuilla. Yhteen puulajiin erikoistuneet lienevät harvinaisempia noin äkkiseltään muistellen.
En kuitenkaan pitäisi noita kasvualustoja ehdottomina. Meillä yhdellä puulajilla kasvava laji saattaa toisessa maassa kasvaa useammalla puulajilla. Puulaji, biotooppi ja lahoaste ovat yhdessä hyvä vihje siihen, mitä lajeja tulee ehdolle.

[Ossi_Ryhanen]

Tuo biotoopin määrittäminen onkin, ainakin omalla kohdalla, aika haastavaa. Joku mäntykangas tai kuusikorpi on lähes selkeä, mutta esim. se biotooppi missä tuo oranssinen Orvakka(?) oli niin menee vähän hakuammunaksi.

[Matti_Kulju]

Näinhän se on. Ei ne aina selviä ole. Mutta jos esim. on kuiva vanha mäntykangas ja siellä pitkällle lahonnut mäntymaapuu. Orvakka piikkipintainen ja piikit hieman tupsupäisiä, on kysessä melko varmasti Odonticium romellii. Lehtomaisissa ja rehevissä metsissä taas lajisto on erilaista ja sellaisessa metsässä laji olisi luultavasti joku “Hyphodontia”.
Ei me siitä skooppaamisesta eroon päästä, kyllä minä aina varmistan sillä mielestäni aika selvätkin tapaukset.

[Ossi_Ryhanen]

Kääväkkäät määritetty:
Tuo heleän oranssinen on Silo-orvakka – Phanerochaete laevis
Ja viimeisessä kuvassa oleva on; Kyhmyrypykkä – Phlebia femsioeensis

Määritys: Matti Kulju